Talouden epävarmuus painaa pk-yritysten suhdanneodotuksia
Pk-yritysten odotukset ovat laskeneet alkuvuoteen verrattuna. Yritysten heikentyneisiin näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttama hintojen nousun kiihtyminen. Lisäksi koronapandemian jäljiltä globaalit tuotantoketjut eivät ole vielä täysin elpyneet ja energiamarkkina on myllerryksessä.
Vielä alkuvuonna pk-yritysten näkymät parantuivat selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset olivat nousseet voimakkaasti. Nyt syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut laskivat miinukselle. Noin puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.
”Epävarmat ajat tuntuvat monilla yrittäjillä nyt kouriintuntuvasti, kuten pk-yritysbarometrin tuloksista näkyy. Onneksi tulokset eivät ole lohduttomat. Mahdollisuuksia kasvuun on edelleen runsaasti olemassa ja epävarmoista ajoista päästään yli niihin tarttumalla ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.
”Yrittäjyyden edellytyksiä on syytä tässä tilanteessa edistää. Budjettiriihessä teimme tärkeitä päätöksiä erityisesti itäisen Suomen elinvoiman tukemiseksi esimerkiksi saavutettavuuden ja osaamisen kehittämisen avulla. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät kaikkialla, mutta erityisen paljon ne näkyvät itäisessä Suomessa”, painottaa ministeri Lintilä.
Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 4 800 yritystä. Vastausaika oli kesä-heinäkuu vuonna 2022.
Epävarmuus heikentää investointihalukkuutta, henkilöstöstä pidetään edelleen kiinni
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla teol-lisuutta lukuun ottamatta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.
”Myönteistä muuten heikoissa investointiodotuksissa on, että voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten odotukset eivät laskeneet voimakkaasti suhteessa edelliseen barometriin. Tämä kertonee siitä, että kasvuodotukset eivät laske pidemmällä aikavälillä koko taloudessa”, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
17 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan kymmenes yrityksistä odottaa henkilöstön määrän vähentyvän. Suurin joukko pk-yrityksiä aikoo pitää kuitenkin kiinni nykyisestä henkilöstöstään.
Kustannusten odotetaan nousevan nopeasti
”Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituot-teiden hintojen odotetaan nousevan ripeästi. Yritysten omien tuotteiden ja palveluiden kasvanut hinnoitteluvara ei välttämättä kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua”, Kuismanen sanoo.
Odotukset kannattavuudesta ovat heikentyneet voimakkaasti ja kannattavuusodotusten saldoluku laski keväästä negatiiviseksi. Myönteistä on, että suurempi joukko eli lähes 40 % pk-yrityksistä odottaa liike-vaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana ja vain viidennes sen kutistuvan.
Venäjän Ukrainaan tekemällä hyökkäyksellä on moninaiset vaikutukset
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa pk-yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään niihin yrityksiin, joilla on suoria Venäjä-riskejä liiketoiminnassaan.
Lähes puolet yrityksistä ilmoittaa Ukrainan sodan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon. Miltei saman kokoinen joukko pk-yrityksiä ei ole havainnut vaikutuksia liiketoimintaan tai tuotantoon. Samaan aikaan vain muutama prosentti pk-yrityksistä katsoo Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan olleen myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaan tai tuotantoon.
Pk-yritysten yhteistyö oppilaitosten kanssa on jatkunut vankkana
Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, tutkimusorganisaatioiden tai kehitysyhtiöiden kanssa. Yleisimpiä yhteistyötahoja ovat ammatilliset oppilaitokset, yksityiset koulutus-palvelujen tarjoajat ja ammattikorkeakoulut. Niihin verrattuna yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on selvästi vähäisempää, jonka lisäksi yhteistyötä tekee aiempaa harvempi.
Yhteistyön muodoista koulutus ja opinnäytteet ovat pysyneet vahvoina. Sen sijaan innovaatioihin liittyvä kehittäminen on vähentynyt. Yritysten odotukset oppilaitos-, tutkimusorganisaatio- ja kehitysyhtiöyhteis-työn hyödyistä ovat heikentyneet keväästä 2021.
Rahoituksen saanti edellyttää usein Finnveran takausta
Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten rahoituksessa siten, että Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa. Pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Finnveran takaus on erityisen tärkeä kasvuhakuisimmille yrityksille.
”Kokonaisuutena rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, ja se on kohtuullisen hyvällä tasolla. Erityisen tärkeää on huolehtia rahoituksen saatavuudesta niihin hankkeisiin, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin murroksiin, kuten energiamurrokseen ja globaalien hankintaketjujen uudelleen rakentamiseen. Näissäkin Finnvera toimii aktiivisesti. Olemme valmiita toimimaan monipuoli-sesti takauksin, lainoin ja juniorilainoin, jotta tämä mahdollistuu”, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Lisätietoja:
johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, 050 356 0705, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi
elinkeinoministerin erityisavustaja Sonja Hällfors, 0295 047 380, etunimi.sukunimi@gov.fi
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, 050 526 2515, etunimi.sukunimi@gov.fi
liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä, Finnvera Oyj, 029 460 2576 etunimi.sukunimi@finnvera.fi