Työpaikkoja on piilossakin
”Yhä suurempi osa työpaikoista täytetään epävirallisilla yhteyksillä, piilossa avoimelta haulta”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.
Avointen työpaikkojen määrä kasvoi nopeasti noususuhdanteen alkaessa vuonna 2016. Muutamassa vuodessa työllisten määrä kasvoi tasaisesti noin 150 000 henkilöllä, joista noin puolet työllistyi ”piilosta”, eikä aktiivisesta työnhausta. Piilotyöttömät työllistyivät, vaikka samalla myös suuri määrä aktiivisia työttömiä työnhakijoita työllistyi.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan piilotyöttömät ovat työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka haluaisivat ansiotyötä ja olisivat valmiit aloittamaan työnteon kahden viikon kuluessa kutsun käydessä. Työnhakijoina he eivät kuitenkaan ole olleet aktiivisia viimeisten neljän viikon aikana, jolloin he tilastoituvat piilotyöttömiksi. Aktiivisesta työnhausta luopumisen syitä ovat muun muassa opiskelu, lastenhoito tai muut syyt, esimerkiksi menetetty usko työpaikan löytymiseen.
Piilotyöttömistä piilotyöpaikkoihin
Työpaikoista suuri osa viime noususuhdanteessa täytettiin piilotyöttömillä, joille avautui tilaisuus työllistyä. Nyt, kun työttömyys on kasvanut ja avoimet työpaikat vähentyneet, on puolestaan alettava etsiä piilotyöpaikkoja. Työpaikat todellakin ovat tällä kertaa kiven alla. Tilastokeskuksen mittaamana avointen paikkojen määrä on laskenut huippuvuoden 2022 ennätyksestä (yli 70 000) vuoden 2016 alkanutta noususuhdannetta edeltäneelle tasolle (n. 30 000).
Kun työttömiä työnhakijoita on nyt yli kymmenkertainen määrä avoimiin työpaikkoihin verrattuna, pitää työpaikkoja houkutella esiin niistäkin yrityksistä, joissa avoimia paikkoja ei ole ilmoitettu hakuun. Monet ovat rohkaistuneet tekemään avoimia hakemuksia heitä kiinnostaviin työpaikkoihin. Se antaa vahvan viestin työnantajalle motivaatiosta ja soveltuvuudesta.
Avoimilla hakemuksilla täytettävien paikkojen osuus on taantuman aikana kaksinkertaistunut (lähde: TEM&KEHA, Työnantajahaastattelut). Moni työnantaja näyttää päätyvän rekrytoimaan suoraan avoimen hakemuksen perusteella – todennäköisesti välttääkseen rekrytointiin liittyvää hallinnollista työtä, kun työttömyyden kasvaessa yhteen ilmoitukseen voi tulla satoja hakemuksia.
Työ voi löytyä joskus ihan läheltäkin. Itsensä työllistäminen on tapa löytää ja toteuttaa kätkössä muhinut mahdollisuus. Yksinyrittäjien määrä osoittaa merkkejä kääntymisestä jälleen kasvuun. Päätös vaatii suunnittelua ja määrätietoista otetta. Onneksi tätä varten on olemassa ainakin byrokratiaa helpottavia sovelluksia liiketoiminnan operaatioihin ja kirjanpitoon.
Työpaikan löytääkseen tulee ensin löytää työpaikkailmoitukset
Yhä suurempi osa työpaikoista täytetään epävirallisilla yhteyksillä, piilossa avoimelta haulta. Työnantajahaastatteludatan mukaan noin seitsemää prosenttia täytetyistä työpaikoista ei ole ilmoitettu missään kanavassa avoimeksi.
Julkiseen työnvälitykseen (Työmarkkinatorille) ilmoitetaan vain 40 prosenttia työpaikoista, eikä se ole enää tärkein kanava rekrytoinneille. Sitä kautta täytetään noin 15 prosenttia työpaikoista. Lähes neljänneksessä rekrytointeja tärkein ilmoituskanava ovat entisten tai nykyisten työntekijöiden kontaktit. Noin 10 prosenttia työn saaneista on valittu yksinomaan työnantajayrityksen omien nettisivujen työpaikkailmoitusten tuottamilla hakemuksilla.
Some-ilmoitus on tärkein ilmoituskanava nykytilanteessa jo noin 16 prosentissa täytetyistä työpaikoista. On ilmeistä, että some-kanavat ja verkkosivustot ovat enenevässä määrin tulevaisuuden kohtaamispaikkoja työnhakijoille ja työnantajille.
Vaikka virtuaaliset palvelut ovat valtaamassa työnhaun ja rekrytoinnin, ihmistenvälisten kontaktien painoarvo on edelleenkin merkittävä työnsaannissa. Kontakteja ja verkostoja on lähdettävä rakentamaan jo opiskeluvaiheessa, työelämään tutustuessa ja kesäduuneissa.
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen