Hyppää sisältöön

Yritysten ja kuntien vuotuinen energiankäyttö tehostunut 10 terawattituntia

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 3.10.2022 9.00
Tiedote
Lamppupakkaus

Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat ovat vuosina 2017–2021 tehneet yhteensä lähes 19 000 yksittäistä energiankäytön tehostamistoimenpidettä, joilla säästyy vuosittain energiaa 10,3 terawattituntia. 

Teollisuuden, energia-, palvelu- ja kiinteistöalan yritysten sekä kuntien toteuttamien energiansäästötoimien vaikutus vuoden 2021 lopussa vastaa yli puolen miljoonan sähkölämmitteisen pientalon vuotuista energiankäyttöä. Valtaosa säästyneestä energiasta on lämpöä ja polttoaineita (81 %), loput sähköä (19 %). Keskisuuressa teollisuudessa ja palvelualoilla sähkön osuus säästöstä on merkittävästi suurempi. 

Toteutettujen energiatehokkuustoimien ansiosta liittyneiden vuosittaiset energiakustannukset vuoden 2021 lopussa olivat arviolta yhteensä yli 430 miljoonaa euroa pienemmät kuin ilman näitä toimia.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä iloitsee yhteiskunnan toimijoiden aktiivisuudesta energiatehokkuudessa.

”Energiansäästö on aina viisasta. Erityisen fiksua se on nyt tilanteessamme, jossa energiatehokkuus vahvistaa sähköverkkomme toimintavarmuutta ja ennaltaehkäisee sähkökatkoja energianiukkuuden aikana”, ministeri Lintilä sanoo.

Suomessa vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat tuottaneet hyviä tuloksia jo pitkään. Jo tehdyt energiatehokkuustoimet ja investoinnit energiatehokkaampaan teknologiaan vaikuttavat merkittävällä tavalla tämän päivän energiankulutukseen. Vuosien myötä yrityksiin ja kuntiin on kertynyt tietotaitoa tehokkaamman energiankäytön keinoista ja tahtoa tarttua myös uusiin haasteisiin yhdessä. Tämänhetkisessä poikkeuksellisessa energiatilanteessa sopimusmenettelyn moninaiset edut sekä toimiva ja tavoitteellinen yhteistyö näyttäytyvät entistäkin tärkeämmässä valossa ja auttavat osaltaan meitä selviämään tulevan talven energiahaasteista.

Yli miljardin euron investoinnit energiatehokkuuteen 

Sopimukseen liittyneet yli 650 yritystä ja niiden lähes 7000 toimipaikkaa sekä 121 kuntaa ja kuntayhtymää ovat raportoineet yhteensä yli miljardin euron energiatehokkuusinvestoinneista vuosina 2017–2021. Merkittävin osa tästä liittyy teollisuudessa ja energia-alalla toteutettuihin energiatehokkuustoimiin. Toisaalta lukumääräisesti suurin osa toimenpiteistä on toteutettu palvelu-, kiinteistö ja kunta-aloilla.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tukenut vuosina 2017–2021 elinkeinoelämän, kunta-alan ja kiinteistöalan sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuusinvestointeja yhteensä yli 100 miljoonalla eurolla. Tukea on myönnetty 1006 hankkeelle, jotka eivät olisi toteutuneet ilman tukea.

Energian tehokas käyttö on edellytys hiilineutraaliudelle

Vuosina 2017–2021 tehdyt energiatehokkuustoimet leikkaavat vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 2,3 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa yli 220 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä. Energiatehokkuus on olennaisen tärkeää rakentaessamme hiilineutraalia yhteiskuntaa ja pyrkiessämme lisäämään energiaomavaraisuutta. 

”Energiatehokkuustoimet ovat olennainen keino päästötavoitteidemme tavoittamisessa, ja ne toimivat myös energiaosaamisemme kirittäjinä. Ratkaisuille, jotka tehostavat energian käyttöä, löytyy maailmalta kysyntää”, ministeri Lintilä sanoo.

Mitä ovat energiatehokkuussopimukset?

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Sopimusten avulla toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamia energiatehokkuusvelvoitteita ja seurataan niiden toteutumista. 

Kuluva sopimuskausi on solmittu vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat ovat asettaneet itselleen kauden loppuun mennessä määrällisen energiansäästötavoitteen, joka on vähintään 7,5 prosenttia sopimukseen liittymistä edeltävän vuoden energiankäytöstä. 

Sopimuksiin sitoutuneiden alojen energiankäyttö kattaa noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa ovat toimialoista mukana Elinkeinoelämän Keskusliitto, Elintarviketeollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa, Autoalan keskusliitto, Kuntaliitto, RAKLI ja lämmitysenergiayhdistys.   

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Hannes Torppa, p. 0295 047 405
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, puh. 029 504 7229
yli-insinööri Tiina Sekki, Energiavirasto, puh. 029 505 0200
johtaja Ulla Suomi, seuranta ja vaikutukset, Motiva, puh. 040 733 9972

 
Sivun alkuun