Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinanäkemys nostaa esiin keinoja työllisyysasteen nostamiseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö 26.2.2019 10.01
Tiedote

Työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja yli 100 000 työikäistä työllistä lisää seuraavalla vaalikaudella edellyttää kolmikannan ja työelämän pelisääntöjen uudistamista, työelämälähtöisen oppimisen vahvistamista, kasvua ja työllisyyttä tukevaa työvoimapolitiikkaa sekä työperäistä maahanmuuttoa. Samalla on tarkasteltava työn ja sosiaaliturvan suhdetta.

Työ- ja elinkeinoministeriö nostaa virkamiespuheenvuorossaan esiin sellaisia työmarkkinoihin liittyviä ratkaisuja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa työllisyysasteeseen ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Lähtökohtana on yhteensovitettu työ- ja elinkeinopolitiikka. Puheenvuorossa avataan työmarkkinoiden kehitysnäkymiä ja tuodaan keskusteluun keskeisiä kysymyksiä sekä niihin liittyviä ratkaisuvaihtoehtoja.

– Suomen työllisyysastetta on nostettava, jotta hyvinvointivaltiomme on mahdollista säilyttää. Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi on jo käytetty ja nyt tarvitaan vaikeitakin ratkaisuja. Työmarkkinanäkemyksessämme nostamme esiin sellaisia ratkaisuja, joilla vaikutetaan työmarkkinoiden toimivuuteen, osaamisen kehittämiseen, työperäiseen maahanmuuttoon sekä työvoima- ja yrityspalvelujen uudistamiseen, korostaa kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Työmarkkinanäkemyksen taustaksi on koottu laaja tausta-aineisto, jonka pohjalta on johdettu tilannekuva, tavoitetila ja keinovaihtoehdot.

– Nostamme esiin tarpeen uudistaa kolmikantayhteistyötä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Näemme tärkeänä sen, että kolmikantayhteistyön lähtökohtana on yhteinen tilannekuva ja päämääränä kaikissa toimenpiteissä työllisyysasteen nosto. Tavoitteena on kasvua ja työllisyyttä tukeva toimintaympäristö, jatkaa kansliapäällikkö Gustafsson.

Osallistava työvoimapolitiikka tukee kestävää kasvua

Työllisyys on parantunut käynnissä olevalla hallituskaudella kaikissa ikäryhmissä. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllisyysasteen nousua rajoittavat nykyisellään työvoiman saatavuus ja ongelmat työvoiman kohtaannossa.

– Meidän on ajateltava uudelleen keinot kaikkien ryhmien osallistumiseksi työmarkkinoille. Esimerkiksi osatyökykyisten työskentely mahdollisimman laajasti merkitsee työn, sosiaaliturvan ja palvelujen uudistamista ja parempaa yhteensovittamista. Myös osa-aikaisen työn lisääminen on yksi keino osallisuuden kasvattamiseen. Niissä maissa, joissa työllisyysaste on korkea, myös osa-aikaisen työn osuus on meitä huomattavasti korkeampi, kansliapäällikkö kertoo.

− Lisäksi meidän on uudistettava työttömyysturvan ehtoja lisäämään aktiivista työnhakua, kansliapäällikkö jatkaa.

Työvoiman osaamisen vahvistamisen on oltava jatkuvaa

Suomen talousmalli perustuu korkeaan osaamiseen. Osaavan ja laadukkaan työvoiman saatavuus on keskeinen tekijä talouskasvun ylläpitämisessä sekä väestöllisen huoltosuhteen korjaamisen ja hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta.

Mahdollisina keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi näkemyksessä nostetaan esille muun muassa työelämälähtöinen jatkuva oppiminen ja tutkintoon johtamattoman koulutuksen lisääminen.

Maahanmuuttajia tarvitaan entistä enemmän työmarkkinoille

Väestörakenteen muutoksista johtuen Suomi tarvitsee sekä maassa tilapäisesti työskenteleviä että maahan pysyvästi asettuvaa työvoimaa. Suomen väestömäärä on jo viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on vähentynyt dramaattisesti.

Suomi kilpailee työvoimasta ja kansainvälisistä osaajista muun maailman kanssa. Suomalaiset yri-tykset tarvitsevat ulkomailta erityisesti sellaista erityisosaamista, mitä Suomesta ei ole saatavilla.

Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa houkuttelevan ympäristön sijoittuvien yritysten työntekijöille perheineen.

Suomella pitää olla aktiivinen ja ennakoiva työvoiman maahanmuuton strategia ja toimintamalli työvoiman tarpeeseen vastaamisessa. Konkreettisena toimena tässä on Talent Boost -toimenpideohjelma.

Ministeriön virkamiespuheenvuorossa nostetaan lisäksi esille muun muassa työn murrokseen, työelämän tasa-arvoon ja työelämän pelisääntöihin liittyviä kysymyksiä.

Lisätiedot:

kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM, p. 029 504 7400
osastopäällikkö Antti Neimala, TEM, p. 029 504 7039