Suomen ILO-neuvottelukunta, työjaosto ja sopimusjaosto 2020-2022

Tavoitteet ja tuotokset

Asetuksen mukaan neuvottelukunta toimii neuvottelu- ja lausunnonantoelimenä asioissa, jotka koskevat:
1) vastauksia, joita hallitus antaa Kansainvälisen työkonferenssin työjärjestykseen otettuja asioita koskeviin kysymyssarjoihin ja lausuntoja, joita se antaa konferenssin käsiteltäviksi tulevista tekstiluonnoksista;
2) ILOn hyväksymien uusien sopimusten ja suositusten saattamista eduskunnan käsiteltäviksi sekä sopimusten ratifioimista ILOn perussäännön 19 artiklan mukaisesti;
3) ratifioimattomien yleissopimusten ja toistaiseksi toteutumatta jääneiden suositusten ottamista uudelleen tarkastettaviksi sopivin väliajoin silmällä pitäen yleissopimusten ratifioinnin ja suositusten toteuttamisen edistämistä;
4) kysymyksiä, joita saattaa ilmaantua Kansainväliselle työtoimistolle ILOn perussäännön 22 artiklan mukaisesti annettavien selostusten yhteydessä; sekä
5) ratifioitujen yleissopimusten irtisanomista koskevia ehdotuksia.

Neuvottelukunnan tulee antaa valtioneuvostolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntoja ja tehdä aloitteita asioista, jotka koskevat:
1) Suomen edustusta ILOn työkonferensseissa ja hallintoelimissä sekä sen järjestämissä kokouksissa ja neuvotteluissa;
2) ILOn päämäärien ja toiminnan tunnetuksi tekemistä kotimaassa;
3) ILOn toimintaan liittyviä muita laajakantoisia tai periaatteellisia kysymyksiä; sekä
4) muita ILOn toimialaan kuuluvia kysymyksiä, jotka työ- ja elinkeinoministeriö määrää neuvottelukunnan käsiteltäviksi.

Neuvottelukunta voi asettaa jaostoja. Neuvottelukunnalla ja sen jaostolla on oikeus kuulla asiantuntijoita.

Tiivistelmä

Neuvottelukunta toimii neuvottelu- ja lausunnonantoelimenä sekä sen tulee antaa valtioneuvostolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntoja ja tehdä aloitteita säädetyissä Kansainvälistä työjärjestöä (ILO) koskevissa asioissa.

Lähtökohdat

Asetus Suomen ILO-neuvottelukunnasta (851/1977)

Lisätietoja

• TEM:n ILO-sivusto