60 vuotta täyttänyt työriitalaki on saamassa päivityksen

Nykyinen työriitojen sovittelujärjestelmä perustuu vuonna 1962 säädettyyn lakiin työriitojen sovittelusta. Työriitalaki on siis päässyt kunnioitettavaan 60 vuoden ikään. Vaikka laki on vanha, säännökset eivät ole vanhentuneita.

Laki on harkiten laadittu ja antaa edelleen hyvän perustan sovitteluinstituution toiminnalle.

Valtakunnansovittelijan roolin kaksi ulottuvuutta

Työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja työriitojen sovittelua varten on valtakunnansovittelijan virka. (Työriitalain 1 §)

Valtakunnansovittelijan rooli hankalien työriitojen sovittelijana ja ratkaisijana on kaikille tuttu. Sen sijaan työriitalaissa säädetty tehtävä edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten välisiä suhteita on vähemmän tunnettu. 

Työmarkkinoiden toimivuuden ja työmarkkinasuhteiden edistämistehtävän voidaan ajatella olevan myös työriitojen sovittelun ytimessä, mutta se voidaan ymmärtää myös laajemmin. Valtakunnansovittelija sekä sivutoimiset sovittelijat voivat edistää omalla panoksellaan vuoropuhelun ja yhteistyön kehittymistä työmarkkinoilla. Ajassa, jossa perinteiset toimintatavat ja yhteiskunnalliset rakenteet murtuvat vauhdilla, tarvitaan muutoksen tulkkeja ja uudenlaisen vuoropuhelun airuita. Tässä tehtävässä sovittelijoilla on tärkeä merkitys.

Sovintoon osapuolten keskeisimpien ehdotusten perusteella

Sovittelijan on työriitalain mukaan johdateltava riitapuolet määrittelemään täsmällisesti riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin. Tällä säännöksellä lainsäätäjä ohjaa osapuolia etsimään riidan ydintä ja tunnistamaan ne keskeisimmät seikat, joiden takia sopua ei ole löytynyt osapuolten omissa neuvotteluissa. Joskus tämä on hyvinkin vaikeaa ja keskeiset kipukohdat löytyvät vasta monien keskustelujen ja tunnustelujen jälkeen. 

Viisas lainsäätäjä oli valveilla 60 vuotta sitten kirjoittaessaan, että sovittelijan on pyrittävä johdattelemaan riitapuolet sovintoon lähinnä heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella. Sovittelija voi toki tuoda omaan kokemukseensa ja osaamiseensa nojaten muilla sopimusaloilla käytettyjä mekanismeja ja ideoida uusia riidan ratkaisua edistäviä elementtejä, mutta syötteet tulevat lähtökohtaisesti osapuolten omista neuvotteluista. 

Sovittelijan työtä ohjaa myös lain säännös, jonka mukaan ”sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia, mitä tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus näyttävät vaativan”. Mitään eriskummallisia, yleisen käsityksen ylittäviä tai alittavia ehdotuksia ei sovittelijoiden odoteta tekevän. Tämä säännös myös neuvoo sovittelijoita pohtimaan laajemminkin sitä, mikä tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa ja alan kannalta suhteessa muihin on tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. 

Lakia uudistetaan parhaillaan

Työriitalakia on päivitetty matkan varrella useita kertoja. Viimeisimpänä työministeri Tuula Haatainen pyysi helmikuussa 2021 selvityksen työehtosopimusten rajariitojen syistä ja ratkaisuista, jonka perusteella kolmikantainen työryhmä valmisteli yksimielisen mietinnön. Työmarkkinaosapuolten yhteisymmärryksen tukemana hallitus on nyt esittänyt lakiin ensi keväänä voimaan tulevaa päivitystä. 

Lakiin on tarkoitus lisätä uusi pykälä vapaaehtoisesta sovittelusta. Sovittelija voisi ottaa soviteltavaksi joko yhden osapuolen tai osapuolten yhteisestä pyynnöstä työriidan, vaikka siihen ei liity työtaistelua tai työrauhan vaarantumisen uhkaa. Sovittelu voidaan aloittaa, jos kumpikin osapuoli siihen suostuu. Vapaaehtoista sovittelua voitaisiin käyttää niin rajariidoissa kuin muussakin sovittelussa.

Lakiuudistus täsmentäisi myös sovittelun osapuolten velvollisuuksia. Osapuolten tulisi antaa jo ennen sovittelun aloittamista kirjallinen selvitys riidan kohteesta, sisällöstä ja omista vaatimuksistaan. Tämä parantaisi valmistautumista sovitteluun, helpottaisi sovittelijan työtä ja todennäköisesti nopeuttaisi sovitteluprosessia. 

Kaikki vanha ei ole vanhentunutta. Säännösten täydentäminen ja täsmentäminen antaa laille sen kaipaaman piristysruiskeen. Jos uusia päivitystarpeita tulee, asiasta sovitaan työmarkkinatoimijoiden ja ministeriön yhteisessä pöydässä lain käyttäjiä, soveltajia ja työelämän tutkijoita asianmukaisesti kuullen. 

Anu Sajavaara
valtakunnansovittelija