Hallituksen esitys kehittäisi sovittelujärjestelmää ja tehostaisi työriitojen sovittelua
Hallitus esittää työriitoihin uutta vapaaehtoista sovittelua sekä täsmennyksiä osapuolten velvollisuuteen valmistautua sovitteluun. Tavoitteena on tukea työrauhaa sekä ehkäistä ja ratkoa erityisesti työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja.
Hallitus antoi esityksensä työriitojen sovittelun muutoksista eduskunnalle 13.10.2022.
Työministeri Tuula Haatainen pyysi helmikuussa 2021 selvityksen työehtosopimusten rajariitojen syistä ja ratkaisuista. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Kolmikantainen työryhmä valmisteli selvityksen perusteella yksimielisen mietinnön, johon tämä hallituksen esitys perustuu.
Vapaaehtoinen sovittelu työriitalain keinovalikoimaan
Nykyään sovittelu alkaa yleensä työriidan osapuolen tekemän työtaisteluilmoituksen perusteella. Jatkossa valtakunnansovittelija voisi osapuolen tai osapuolten pyynnöstä ottaa soviteltavaksi työriidan myös silloin, kun siihen ei liity työtaistelua tai työrauhan vaarantumisen uhkaa.
”Vapaaehtoinen sovittelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa voisi estää työriidan kärjistymisen työtaisteluksi. Tavoitteenamme on tehdä sovittelujärjestelmästä yhä tehokkaampi sekä tarjota entistä paremmat keinot rajariitojen ja muiden työriitojen ratkaisemiseen”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Vapaaehtoinen sovittelu vaatisi kaikkien työriidan osapuolten suostumusta. Sovittelun aloittaminen ja päättäminen olisi viime kädessä aina sovittelijan harkinnassa. Vapaaehtoista sovittelua voitaisiin käyttää rajariitojen sekä laajasti myös muiden työriitojen sovitteluun. Sovittelua voitaisiin pyytää myös työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvassa tai välimiesmenettelyssä ratkaistavassa oikeudellisessa riidassa.
Ehdotus yhdenmukaistaisi vapaaehtoista sovittelumenettelyä ja vahvistaisi osapuolten mahdollisuutta pyytää sovittelua ennakollisesti.
Sovitteluun olisi valmistauduttava perusteellisemmin
Työriidan osapuolten tulisi jatkossa esittää sovittelijalle kirjallinen selvitys riidan kohteesta, sisällöstä sekä asiassa esittämistään vaatimuksista. Osapuolten tulisi antaa myös muut sovittelijan tarpeelliseksi katsomat tiedot. Tiedot tulisi toimittaa sovittelijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa ennen sovintoneuvotteluiden aloittamista.
Ehdotuksella parannettaisiin osapuolten valmistautumista sovitteluun ja nopeutettaisiin sovitteluprosessin etenemistä. Velvoite koskee kaikkea työriitalain mukaista sovittelua.
Muutoksia työtuomioistuimen kuulemismenettelyyn
Työtuomioistuin käsittelee työehto- ja virkaehtosopimuksiin liittyviä riitoja. Työehtosopimusten rajariitoja koskevan selvityksen mukaan on epäselvää, onko työtuomioistuinmenettelyssä mahdollista kuulla kaikkia asiaan liittyviä työehtosopimuksen osallisia. Jatkossa työtuomioistuin voisi oikeudenkäynnissä kuulla työehtosopimuksen osallisia nykyistä laajemmin.
Laajalla kuulemisella voi esimerkiksi olla merkitystä riidoissa siitä, onko työnantajayrityksessä tehtävään työhön sovellettava tiettyä työehtosopimusta. Kuuleminen olisi työtuomioistuimen harkinnassa ja perustuisi asianosaisen pyyntöön tai työtuomioistuimen omaan aloitteeseen.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2023.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 0295 047 353
erityisasiantuntija Katariina Jämsén, p. 0295 047 143
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran kolumni: 60 vuotta täyttänyt työriitalaki on saamassa päivityksen
Tiedote 25.5.2022: Työehtosopimusten rajariitoihin ratkaisuja – työryhmän yksimielinen mietintö lausuntokierrokselle
Tiedote 16.9.2021: Työehtosopimusten rajariitojen ratkaisut etenevät