Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos lausunnolle 

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on kokoava toimenpideohjelma, jolla Suomi saavuttaa tämän tavoitteen. Strategialuonnos perustuu laajoihin taustaselvityksiin ja se on valmisteltu kattavassa ministeriöiden välisessä yhteistyössä.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) pyytää 14.4.‒18.5.2022 lausuntoja luonnoksesta kansalliseksi ilmasto- ja energiastrategiaksi. Strategia muodostaa kokonaisvaltaisen toimintaohjelman, jolla edetään pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan. Tavoitteisiin pyritään mahdollisimman kustannustehokkaalla, vaikuttavalla ja kestävällä tavalla.

Ilmasto- ja energiastrategia kattaa yhteiskunnan kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppasektorilla, taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. 

Strategia on valmisteltu valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat mukana TEM, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja valtiovarainministeriö. Strategiatyötä on koordinoinut hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Strategia on valmisteltu koordinoidusti taakanjakosektoria koskevan Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ja Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) kanssa.

Energiapolitiikalla keskeinen rooli kasvihuonepäästöjen vähentämisessä

Ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista kolme neljäsosaa on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, liikenne mukaan lukien. Tästä syystä energia- ja ilmastopolitiikka kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Selkeimmin tämä näkyy energiatehokkuuden sekä puhtaiden energialähteiden edistämisessä. Suomen energiajärjestelmää on jo pitkään kehitetty vähähiiliseksi investoimalla puhtaisiin ratkaisuihin.

Energiapolitiikan keskeisiä lähtökohtia ovat lisäksi energian toimitus- ja huoltovarmuus sekä energian käyttäjien ja talouskasvun kannalta olennainen energian kilpailukykyinen hinta. Strategiaan sisältyvät EU:n energiaunionin viiden ulottuvuuden mukaiset tarkastelut: vähähiilisyys mukaan lukien uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky.

Ilmasto- ja energiapoliittinen julkinen keskustelu on pitkään painottunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Sähkön ja fossiilisten polttoaineiden hintojen voimakas nousu ja Venäjän helmikuussa alkanut hyökkäys Ukrainaan ovat nostaneet keskustelun ytimeen myös energian toimitus- ja huoltovarmuuden.

Strategiaa ohjaavat EU:n 2030 ilmastotavoitteet sekä hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 -tavoite

Päähuomio strategissa linjattavissa politiikkatoimissa ja niihin perustuvissa skenaarioissa kiinnitetään EU:n vuoteen 2030 asettamien tavoitteiden ja -velvoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen. Strategiaan sisältyvät myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät asiat, energia- ja kasvihuonekaasutaseet sekä kattavat vaikutusarviot valitusta politiikkatoimien kokonaisuudesta sisältäen ympäristövaikutukset, sukupuolten välisen tasa-arvon, kansantalousvaikutukset, vaikutukset valtiontalouteen sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset.

Ilmasto- ja energiastrategian sekä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun tueksi on teetetty laaja, valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittama taustaselvitys, Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset. HIISI-hankkeen jälkeen toteutettiin vielä HIISI-jatkoselvitys, joka valmistui helmikuussa 2022.

Fossiilisista energialähteistä luovuttaessa on tehtävä investointeja muun muassa päästöttömään lämmöntuotantoon ja huolehdittava sähköjärjestelmän toimivuudesta vaihtelevan uusiutuvan tuotannon lisääntyessä. On olennaisen tärkeää valmistautua ja varautua uusien teknologioiden laaja-alaiseen käyttöönottoon. Tähän liittyen strategiassa on oma osionsa erityisteemoista. 

Erityisteemoissa kuvataan uusia, nousevia teknologioita ja ratkaisuja, joita tarvitaan siirryttäessä hiilineutraaliin, ja sen jälkeen hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan. Viime kädessä näiden ratkaisujen käytön laajuuden ratkaisee skaalattavuus, kaupallinen kilpailukyky ja kannattavuus, joita on vaikea täsmälleen ennustaa. Erityisteemat ovat: järjestelmäintegraatio ja sähköistyminen, vety ja sähköpolttoaineet, tulevaisuuden lämpöjärjestelmä, merituulivoima sekä kehittyvä ydinenergia. Vetyä koskeva luku toimii myös erillisenä kansallisena vetystrategiana. 

Strategialuonnos on kommentoitavana Lausuntopalvelu.fi -sivustolla 18.5. saakka

Luonnos kansalliseksi ilmasto- ja energiastrategiaksi on lausuntokierroksella 18.5.2022 saakka. Lausuntoja voi antaa lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Strategia viimeistellään saadun palautteen pohjalta. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa strategia selontekona eduskunnalle kesällä. 

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, p. 029 506 4819
neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, TEM, p. 029 506 4792
johtava asiantuntija Bettina Lemström, TEM, p. 029 506 4116