Ilmastoneutraali Suomi 2035? – jatkoselvitysten alustavat tulokset kertovat, että tavoite on erittäin haastava, mutta saavutettavissa laaja-alaisin politiikkatoimin
Ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. Metsämaan nielu vaikuttaa eniten maankäyttösektorin nettonielun kehitykseen. Viljelysmaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä.
Nämä johtopäätökset sisältyvät pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja päästövähennyspolkuja arvioivaan PITKO:n jatkoselvityksen ja maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja arvioivan MALUSEPO-selvitysten alustaviin tuloksiin.
Selvityksiä esiteltiin 15.11.2019 TEM:n järjestämässä seminaarissa. Lopulliset tulokset valmistuvat joulukuussa. Nämä jatkoselvitykset päivittävät helmikuussa julkistettujen PITKO- ja MALULU-selvitysten laskelmia vastaamaan hallitusohjelman Ilmastoneutraali Suomi 2035 -kirjausta.
– Tiesimme jo aiemmin, että hallituksen tavoite on haastava. Nyt meillä on tutkijoiden täsmennetyt mallinnukset ja alustavat laskelmat siitä, mitä se konkreettisesti edellyttää eri aloilla ja sektoreilla, toteaa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Selvitykset vahvistavat sen, että hiilineutraalius vuonna 2035 ei ole mahdoton, edellyttäen että politiikkatoimet ovat johdonmukaisia. Laaja-alainen selvitystyö jatkuu ja kattavat poliittiset linjaukset on tarkoitus tehdä 2020-2021 ilmasto- ja energiastrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa, Huttunen jatkaa.
Työn tuloksia hyödynnetään päästövähennystoimien valmistelussa sekä EU:lle toimitettavan, vuoteen 2050 saakka katsovan pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategian (LTS) laadinnassa.
LTS-strategiassa ei vielä esitä uusia politiikkatoimia. Ilmasto- ja energiapoliittisia toimia pohditaan hallituksen Ilmasto- ja energiastrategian sekä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhteydessä ensi vuonna.
PITKO:n jatkoselvityksen valmistelee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtama konsortio (VTT, Syke ja Merit Economics). MALULU-selvityksen jatkoselvityksen (MALUSEPO) tekee Luonnonvarakeskus (Luke).
Tallenne seminaarista löytyy tilaisuuden päättymisen (15.11. klo 15) jälkeen osoitteesta: https://www.mediaserver.fi/live/tem
Lisätiedot:
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4116
tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, VTT Oy, p. 020 722 5806 (PITKO:n jatkoselvitys)
erikoistutkija Jyrki Aakkula. Luke, p. 029 5326 045 (MALUSEPO)
Seminaarin (15.11.2019) esitysmateriaalit:
Vaihtoehtoiset skenaariot ja vaikutusarviot energiatalouteen, johtava tutkija Tiina Koljonen, VTT
Skenaarioiden ympäristövaikutukset ja riskit, ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, Syke
Kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehitys vaihtoehtoisissa skenaarioissa LULUCF-sektorilla, erikoistutkija Tarja Tuomainen, Luke
Muutoksiin reagoivan maatalouden mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke