Selvitys: Vammaisten henkilöiden työllistymisen esteitä purettava

Vammaisia henkilöitä työelämän ulkopuolelle rajaavia esteitä ja käytäntöjä on kartoitettu kokonaisvaltaisesti ensimmäistä kertaa Suomessa. Selvityksen mukaan työmarkkinoilla tulisi lisätä tietoisuutta vammaisuudesta ja siihen liittyvistä rajoitteista, mutta myös mahdollisuuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema selvitys tunnistaa rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä esteitä, jotka asettavat vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan työelämään osallistumisessa. Selvitykseen sisältyy myös toimenpide-ehdotuksia, jotka tähtäävät vammaisten työelämäosallisuuden lisäämiseen ja siten työllisyyden kasvuun. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni vammainen tai osatyökykyinen henkilö voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tämä on myös edellytyksenä korkean työllisyysasteen saavuttamiselle.

– Korkean työllisyysasteen lisäksi kyse on yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Meillä on vielä pitkä tie kuljettavana, jotta vammaisten oikeus työhön toteutuu täysimääräisesti. Selvityksessä ehdotetuilla toimenpiteillä työllistymisen esteitä voidaan purkaa ja samalla tehdä suomalaisesta työelämästä yhdenvertaisempi, työministeri Tuula Haatainen tiivistää.

Huomio palveluihin, tietoon ja asenteisiin

Vammaispalveluilla, kuten henkilökohtaisella avulla ja kuljetuspalveluilla, on suuri merkitys henkilön toimintakyvylle ja osallisuudelle. Käytännöt voivat vaihdella kunnittain, joten alueelliseen yhdenvertaisuuden toteutumiseen tulisi selvityksen mukaan kiinnittää huomiota. Lisäksi palvelujen tulisi tukea entistä paremmin työllistymistä. Esimerkiksi tällä hetkellä työpäivän aikana tehtäviä matkoja ei korvata vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee kuljetuspalvelua.

Myös TE-palveluilla on tärkeä asema vammaisen henkilön työllistymisessä. Selvitys kannustaa kehittämään palveluita yhteistyössä järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työvoimapalveluissa työskentelevät tarvitsevat lisää tietoa vammaisten henkilöiden oikeuksista ja palveluista. Työhön tai työllisyyspalveluiden piiriin haluavat vammaiset henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, tulisi huomioida.

Kokonaisuutena vammaisen henkilön palveluverkosto on selvityksen mukaan monimutkainen. Palveluiden oikea-aikaisuutta ja monialaisuutta tulisi kehittää esimerkiksi työkykykoordinaattorien avulla.

Yksi este työllistymiselle voivat olla työnantajan asenne tai kynnys rekrytoida vammainen henkilö. Selvitys kehottaa jakamaan tietoa esimerkiksi täsmäkoulutuksilla. Toisaalta haaste työllistymiselle voi olla myös vammaisen henkilön puute työkokemuksesta. Tähän auttaisi selvityksen mukaan opinto-ohjauksen, esteettömyyden ja saavuttavuuden kehittäminen, tiedon lisääminen sekä uudenlainen yhteistyö oppilaitosten ja vammaispalveluiden tuottajien välillä.

Oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa

YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa turvaamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia kaikilla hallinnonaloilla. Sopimuksen artikla 27 säätää vammaisten henkilöiden oikeudesta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt muodostavat heterogeenisen joukon, jossa myös mahdollisuudet työllistymiseen ovat erilaisia. Selvityksessä vammaisten henkilöiden työllistymistä tarkastellaan arvioimalla yksilön ja yhteiskunnan muodostamaa kokonaisuutta.

Selvityksen aineistona on käytetty olemassa olevaa lainsäädäntöä ja tutkimuskirjallisuutta. Lisäksi on hyödynnetty sidosryhmiltä kerättyä ja nykyisistä palveluista saatavaa tietoa.

Lisätiedot:

asiantuntija Anni Kyröläinen, TEM, p. 0295 047 266
erityisasiantuntija Patrik Tötterman, TEM, p. 0295 049 034