TKI-panostukset, osaamisen kasvattaminen ja osaava pääoma Suomen kasvun mahdollistajina

Suomen talouden keskeisin ongelma on riski siitä, että yli 10 vuotta jatkunut heikon kasvun kausi jatkuu. Talouden haasteet eivät liity ensisijaisesti koronataantumaan. Heikko talouskasvu on ikääntyvän väestön Suomessa aito uhka suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiselle. Realistisena joskin vaativana tavoitteena työryhmä pitää 2 prosentin keskimääräistä talouskasvua vuoteen 2030 asti.

Työryhmän näkemyksen mukaan parempi kasvu edellyttää TKI-toiminnan selvää lisäämistä, rahoituksen kohdennusta avainekosysteemeihin, osaajapulan voittamista ja ”osaavan pääoman” lisäämistä.

Päätelmät esitetään elinkeinoministeri Mika Lintilän asettaman kestävän kasvun työryhmän raportissa, jonka ryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä luovutti ministerille 24.2.2021.

– Suomella on edellytykset varmistaa hyvinvoinnin kasvu kestävällä ja osallistavalla tavalla. Onnistuminen edellyttää kuitenkin kunnianhimoista tavoitteenasettelua, tavoitteita vastaavia toimia yli hallituskausien sekä päämäärätietoista toimeenpanoa, painottaa ryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.

Julkisen TKI-rahoituksen lisääminen on välttämätöntä

Tie kestävään kasvuun käy innovaatioiden kiihdyttämisen kautta. Innovaatioiden pohjana olevan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset ovat kuitenkin jääneet verrokkimaista.

– Työryhmän esiin nostama panostus innovaatiotoimintaan on nyt viimein otettava tosissaan. Tutkimus- ja kehitysmenojen nosto neljään prosenttiin vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Työryhmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, jos julkisen sektorin T&K- rahoitus suhteessa BKT:hen nousee 1,2 prosenttiin vuonna 2030. Hyvin suunnattuna julkinen TKI-rahoitus luo kannustimia yksityisille innovointipanostuksille. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan panostukset täytyy pystyä käyttämään tehokkaasti. Rahoituksen täytyy suuntautua ekosysteemeihin, joissa on vahvaa osaamista edustavia tahoja: yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja.

Työryhmä pitää olennaisena TKI-politiikan toimeenpanon on kunnianhimoista toimeenpanoa, mikä edellyttää sen vahvaa priorisointia valtioneuvoston toiminnassa.

Osaajia tarvitaan lisää sekä kotimaasta että maailmalta

Osaavan työvoiman saatavuudella on keskeinen merkitys niin innovaatiotoiminnassa kuin tuotannon laajenemisessa. Suomessa on osaajavaje useilla tasoilla ja aloilla. Erityisesti osaajavaje näkyy vaativimmissa innovaatio- ja TKI-panostuksia edellyttävissä tehtävissä.

Työvoiman saatavuuden helpottamiseksi tarvitaan monia toimenpiteitä. Korkeakoulutusta on laajennettava. Yritystoiminnan osaamistarpeita on kartoitettava nykyistä paremmin. Työvoiman tarjonnan ja uudelleenkohdentumisen kannustimia on parannettava. Erityishuomiota tarvitaan ulkomailta saatavan osaavan työvoiman houkuttelemiseen ja osaajien paluumuuttoon.

Osaajaohjelman tavoitteet on asetettava kunnianhimoisemmiksi. Osaajahoukuttelun tulee olla pysyvä osa Suomen kasvuhakuista talouspolitiikkaa. Suomen houkuttelevuutta on parannettava monella tavalla. Maahanmuuttoprosessia täytyy yksinkertaistaa olennaisesti. Työryhmä esittää perustettavaksi pysyvän Work in Finland -organisaation TEM:in alaisuuteen.

– Liian usein työ ja tekijä eivät kohtaa. Osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen tarvitsemme laajaa yhteistyötä. Samalla, kun kotimaista osaamista on lisättävä, tarvitsemme enenevässä määrin osaajia myös ulkomailta. Tällöin kanavat ja prosessit työperäisen maahanmuuton edistämiseksi täytyy saada kuntoon, kommentoi Lintilä.

Osaavaa pääomaa tarvitaan lisää

Innovaatioiden skaalautuminen uudeksi korkean arvonlisän tuotannoksi vaatii huomattavaa riskinottoa. Tähän tarvitaan sijoittajia, joilla on itsellään vahvaa liiketoimintaosaamista. Suomen ongelma on se, että tällaista osaavaa pääomaa on vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.

Osaavan pääoman saatavuuden parantamiseksi tarvitaan kilpailukykyinen rahoitusekosysteemi. Tämä edellyttää mm. sääntelyn kehittämistä. Kotimaisen pääoman ohella tarvitaan ulkomaista riskipääomaa. Suomeen on tärkeä houkutella lisää ulkomaisia rahastosijoittajia.

– Kotimaisen omistajuuden lisäksi tarvitsemme määrätietoista toimintaa kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Molemmat tarvitsevat tueksensa toimivat rahoituksen prosessit ja ennakoitavan sääntelyn, kertoo ministeri Lintilä.

Toimintaympäristöä on kehitettävä myös laajemmin. Tunnistettujen kolmen keskeisen pullonkaulan lisäksi tarvetta on myös sille, että taloudellisen toimeliaisuuden yleisiä edellytyksiä vahvistetaan. Voimistuvan kasvun tulee olla sopusoinnussa ympäristön kestävyyden kanssa ja toteutuu tavalla, jossa kansalaiset laajasti pääsevät osallisiksi kasvun hedelmistä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti 29.6.2020 riippumattoman asiantuntijaryhmän valmistelemaan strategia- ja toimintasuunnitelmaa, joiden avulla luodaan pohja ja tiekartat taloudellisen kasvun ja kilpailukykyisen elinkeinoelämän kautta kestävän hyvinvoinnin turvaamiseen.

Nyt julkaistu raportti pohjautuu ajattelulle, joka ulottuu vuoteen 2030 ja sen yli. Toimenpide-ehdotukset on kohdistettu nykyisen hallituksen toimikauden aikana toteutettaviksi päätöksiksi ja toimiksi. Syksyllä 2021 julkaistavassa viimeisessä kirjoitusosiossa ryhmän tavoitteena on keskittyä toimenpide-ehdotuksiin, jotka kohdentuvat hallituskaudelle 2023–2027.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, TEM, p. 040 65 83510
teollisuusneuvos Sampsa Nissinen, TEM, p. 029 50 47189
työryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän haastattelupyynnöt Anna-Mari Purola, p. 0400 469 843