Työvoiman kysyntä uhmaa matalasuhdannetta

Työmarkkinoilla tehdään uudenlaista historiaa. Työpaikkoja on paljon auki, vaikka olemme matalasuhdanteessa. Samalla työvoiman tarjonta on yllättävästi kasvanut ennätyskorkean maahanmuuton seurauksena, toteaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Työllisyyspalveluissa kirjoilla olevien työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 24 000 henkilöllä viime vuoden lokakuun lukuihin verrattuna. Noin puolet heistä on tosin lomautettuna. Tästä pitää olla huolissaan, vaikka huoli on nyt huomattavasti vähäisempi kuin se olisi ollut menneinä vuosina vastaavassa taloussuhdanteen vaiheessa. Tämä johtuu siitä, että koskaan aiemmin taloushistoriassamme avointen työpaikkojen määrä ei ole ollut matalasuhdanteessa näin suuri kuin nyt. Osaavan työvoiman kysyntä on yhä korkealla. Eikä ilmassa ole merkkejä siitä, että työmarkkinatilanne heikkenisi merkittävästi. Työpaikkoja on avoinna edelleen noin 100 000, joista julkisessa työnvälityksessä noin 45 000.

Talouden tuotanto alle potentiaalinsa

Korkea inflaatio ja koronnostot ovat iskeneet kovalla kädellä talouden toimijoihin. Erityisesti asuntorakentaminen on miltei pysähdyksissä. Rakennusalan ahdinko heijastuu helposti myös siitä riippuvaisiin toimialoihin.

Kotimaisen kulutuskysynnän ja viennin heikkeneminen vetävät bruttokansantuotteen kasvun nollaan, jopa miinukselle tänä vuonna – talouden ennustajatahojen raportteja vertaillen. Onneksi samat tahot povaavat jo ensi vuodelle kasvua, kun kuluttajahintojen nousu hiipuu ja korkotaso madaltuu. 

Työvoiman hamstraus vähentää työttömyyttä

Koska käsillä oleva matalasuhdanne on selvästi aikaisemmista poikkeava, on paikallaan tarkastella ilmiötä tarkemmin. Työvoiman kysyntä kasvoi voimakkaasti vuodesta 2016 aina koronavuoteen 2020 saakka. Vaikka pandemia ja siihen liittyneet rajoitustoimet saivat kansantalouden tuotannon supistumaan reilulla kahdella prosentilla, silloinkaan avointen työpaikkojen määrä ei pudonnut valtavasti. Kansallisen ja EU-tason elpymis- ja palautumisvälineiden sekä ekspansiivisen rahapolitiikan vauhdittamina työvoiman kysyntä yltyi pandemiaa edeltävää aikaa vieläkin suuremmaksi heti seuraavana vuonna. Historiallinen huippu saavutettiin keväällä 2022, jolloin työpaikkoja oli avoinna reilusti yli 200 000.  

Työvoiman kysyntä on nyt vähäisempää, mutta osaavasta työvoimasta on edelleen pulaa. Jo pitkään yritykset ja muut työnantajat ovat poteneet ongelmia työvoiman saatavuudessa ja rekrytointiajat ovat olleet varsin pitkiä. On siksi hyvin ymmärrettävää, että yritykset pitävät kiinni työvoimastaan, vaikka tuotantovolyymit eivät sitä tällä hetkellä edellyttäisi. Omasta työvoimasta halutaan pitää kiinni ja tarjotaan lyhennettyä työaikaa tai lomautetaan mieluummin kuin irtisanotaan. Tätä kutsutaan työvoiman hamstraamiseksi (labour hoarding). Näkymien parantuessa työvoiman takaisinkutsu tulee yrityksille paljon edullisemmaksi kuin uusien rekrytointien tekeminen, joka saattaa olla todella aikaa vievää ja kallista. 

Teemme uudenlaista historiaa

Juuri tässä näyttäytyy se historiallisesti yllättävä myönteinen piirre taloudessa, että työllisyys ei paljoakaan alene, vaikka talouden aktiviteetti vähenee. Tällä on kuitenkin vaikutusta työn yksikkökustannukseen. Työvoiman hamstrauksen takia yksikkötyökustannus kasvaa, sillä työntekijää kohti laskettu työvoimakustannus suhteessa tuotantoon kasvaa. Työn tuottavuus heikkenee, kun työvoimaa ei vähennetä samassa suhteessa kuin tuotanto laskee. Lomautusten ajalta tosin työvoimakustannusta ei synny. 

Lomautettuja on nyt paljon, mutta ei läheskään niin paljon kuin koronavuonna. Työmarkkinaennusteemme mukaan lomautettujen määrä jatkaa kasvuaan aina ensi kevääseen saakka. Huolestuttavaksi tilanne kääntyy vasta siinä vaiheessa, jos kutsua takaisin työmaalle ei tule. Ruotsissa tehty tutkimus kertoo, että 70 prosenttia lomautetuista päätyy takaisin työhön, joko entiselle tai uudelle työnantajalle. 

Lähiajat tulemme tekemään muunkinlaista historiaa työmarkkinoillamme. Työvoiman tarjonta on kasvanut voimakkaasti maahanmuuton seurauksena. Vastoin Tilastokeskuksen väestöennustetta, työikäisen väestön määrä on lähtenyt yllättävään kasvuun. Viime vuonna rikottiin ennätys nettomaahanmuutossa, ja tänä vuonna ennätys menee rikki jälleen. Toteutunut maahanmuutto on työvoimatutkimuksen ja tulorekisteritietojen perusteella kanavoitunut hyvin työmarkkinoille. Työllisten määrä kasvaa, vaikka työllisyysaste alenee ja työttömyyskin hieman kasvaa. 

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen