Säädöshanke unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintää koskevien sääntöjen täytäntöön panemiseksi
TEM065:00/2023 Säädösvalmistelu
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta
Hallituksen esityksessä säädettäisiin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaisten valtiontukien takaisinperinnästä.
Hankkeen eteneminen
Lausuntokierros
12.3.2024 – 23.4.2024 Lausuntokierros
Asiakirjat
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
Hankkeen perustiedot Käynnissä
Hankenumero TEM065:00/2023
Asianumerot VN/18042/2023
Asettaja työ- ja elinkeinoministeriö
Tehtäväluokka Hallituksen esityksen valmistelu
Toimikausi/aikataulu 9.8.2023 –
Asettamispäivä
Lainvalmistelu
HE laiksi eräiden valtiontukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta, laiksi valtionavustuslain 21 §:n muuttamisesta, laiksi kuntalain muuttamisesta ja laiksi hyvinvointialueesta annetun lain muuttamisesta
- 1
Valmistelussa
Hyväksytty istuntokauden suunnitelmaan 4.9.2024 - 2
Meneillään oleva vaihe: Arvioitu esittelyviikko
Alkuperäinen arvioitu esittelyviikko 10/2024Arvioitu uusi esittelyviikko 5/2025 - 3
Annettu eduskunnalle
- 4
Säädös hyväksytty
Muutetaan eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) sisältöä niin, että lisätään viranomaisen oma-aloitteinen takaisinperintä mahdolliseksi.
VastuuministeriTyöministeri Satonen
Yhteyshenkilö
Sanna Nyyssölä, Erityisasiantuntija
puh. +358 295 047 264
[email protected]
Tavoitteet ja tuotokset
Säädöshankkeen tavoitteena on arvioida unionin oikeudesta johtuvat kansallisen lainsäädännön muutostarpeet ja tehdä muutostarpeita koskevat ehdotukset.
Tiivistelmä
Hallituksen esityksessä säädettäisiin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaisten valtiontukien takaisinperinnästä.
Lähtökohdat
Asian taustalla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 108 artiklan 3 kohdasta johdettava periaate siitä, että EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet tulee periä takaisin. Euroopan unionin tuomioistuimen Eesti Pagar -tuomion (C-349/17) mukaan kansallisen viranomaisen on perittävä oma-aloitteisesti sääntöjenvastainen tuki myös silloin, kun ei ole olemassa komission takaisinperintäpäätöstä. Vaikka SEUT 108(3) artikla ja sen mukainen oikeuskäytäntö ovat suoraan sovellettavaa oikeutta, edellyttää sen soveltaminen toimenpiteitä kansallisessa lainsäädännössä. Lakiehdotuksen tarkoituksena on korvata voimassa oleva laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta (300/2001) uudella lailla ja antaa viranomaiselle valtuudet ryhtyä takaisinperintään siinä tapauksessa, että kyseessä on EU:n valtiontukisääntöjen vastainen tuki, mutta komissio ei ole antanut tuesta takaisinperintäpäätöstä.
Eesti Pagar -tuomion perusteella on katsottava, että EU-oikeudesta nousee esille periaate siitä, että EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet tulee periä oma-aloitteisesti tilanteissa, joissa ei ole olemassa komission takaisinperintäpäätöstä. Kuitenkin haasteeksi EU-oikeuden soveltamisen osalta nousee se, että Suomessa ei tällä hetkellä ole Eesti Pagar -tapauksen mukaista takaisinperintää koskevaa yleistä säädöstä. Suomessa käytössä oleva laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta (300/2001) soveltuu ainoastaan takaisinperintätilanteisiin, joissa on olemassa komission takaisinperintäpäätös. Valtionavustuslaki (688/2001) sisältää osaltaan takaisinperintää koskevat säännökset, mutta valtionavustuslaki ei ole kaikkea EU:n valtiontukisääntöjen mukaista toimintaa säätelevä yleislaki ja on tunnistettu tilanteita, joissa takaisinperintää ei voida tehdä valtionavustuslain nojalla.
Nykyisin on tunnistettu, että myös muut kuin viranomaiset voivat tietyissä tilanteissa myöntää tukia. Eesti Pagar -oikeuskäytännön valossa myös nämä muiden kuin viranomaisten myöntämät tuet tulee voida periä takaisin, mikäli ne ovat EU:n valtiontukisääntöjen vastaisia. Näissä tilanteissa takaisinperintätoimivalta pitää säätää viranomaiselle ja toisaalta voimassa olevasta lainsäädännöstä puuttuu velvollisuus takaisinperintään. Perustuslain (731/1999) 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla ja vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen linjausten mukaan tukien takaisinperintä on merkittävää julkisen vallan käyttöä, jonka on kuuluttava viranomaiselle. Toimivalta takaisinperintään on perustuttava aina lakiin (PeVL 45/2006 vp, s. 2; PeVL 50/2017 vp, s. 3 - 4).
Vaikutukset valtion viranomaisille
Yleisesti voidaan todeta, että tiedot takaisinperintätapausten määristä ovat Suomessa melko vajavaisia, eikä kattavaa tilastotietoa ole olemassa, sillä takaisinperintöjä ei koske yhtäläisesti tukien myöntämistä ja maksatusta koskeva rekisteröintivelvoite. Saatujen tietojen perusteella tukia peritään takaisin valtion viranomaisten toimesta EU:n valtiontukisääntöjen vastaisuuden perusteella vuosittain hyvin vähän (alle 10 tapausta vuodessa). Tämän perusteella voidaan arvioida, että ehdotuksen vaikutukset jäisivät valtion viranomaisten osalta määrältään vähäisiksi ja tulevan lain mukaista takaisinperintävelvollisuutta käytettäisiin todennäköisesti enintään muutamissa tapauksissa vuosittain.
Ehdotetut muutokset edellyttävät, että tuen myöntävä viranomainen tunnistaa EU:n valtiontukisääntöjenvastaiset tilanteet ja ryhtyy niiden perusteella takaisinperintätoimiin. Laissa ei kuitenkaan säädettäisi tarkemmin siitä, kuinka tarkasti tukea myöntävien viranomaisten tulee seurata myöntämiensä tukien EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuutta. Jo nykyisellään kuitenkin esimerkiksi valtionavustuslain 15 § edellyttää valtionapuviranomaiselta valtionavustuksen asianmukaista ja riittävää valvontaa. Toisaalta taas perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Lisäksi esimerkiksi hallintolain 44 §:n mukaan kirjallisesta päätöksestä on selvästi käytävä ilmi päätöksen perustelut. Viranomaisten pitää näin ollen jo nykytilanteessa takaisinperintäpäätöksessä yksilöidä, mihin tosiseikastoon takaisinperintäpäätös perustuu: kansallisiin takaisinperintäperusteisiin vai EU:n valtiontukisääntöjen vastaisuuteen. Näistä syistä ehdotettujen muutosten ei arvioida aiheuttavan merkittävää lisätyötä EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia tukia myöntäville viranomaisille.
Hallituksen esityksessä määritettävän tukien takaisinperintäkoron tapauskohtaisen määrittämisen voidaan arvioida lisäävän hieman tukia myöntävien viranomaisten hallinnollista työtä. Tapauskohtainen määrittäminen voi muodostua hallinnollisesti raskaammaksi vaihtoehdoksi kaavamaiselle esimerkiksi korkolakiin perustuvalle koron määritykselle. EU-oikeus ja kansallinen lainsäädäntö eivät kuitenkaan edellytä takaisinperintäkoron määrittämistä etukäteen ennen tuen myöntämistä. Tästä johtuen kokonaisuutena tarkasteltuna ehdotuksen vaikutus viranomaisten työmäärään voidaan arvioida vähäiseksi, sillä koron tapauskohtainen määrittäminen rajautuu vain niihin todennäköisesti hyvin harvoihin tilanteisiin, joissa on toimittu EU:n valtiontukisääntöjen vastaisesti. Hallinnollista taakkaa vähentäisi myös se seikka, että takaisinperintäkorko olisi mahdollista määrittää helpotetusti noudattamalla esimerkiksi etukäteen määriteltyä vähimmäiskorkotasoa. Takaisinperintäkorkoa koskevat muutokset saattavat aiheuttaa tarpeen myös mukauttaa tietojärjestelmiä joiltain osin.
Vaikutukset kunnille ja hyvinvointialueille
Kuntien myöntämien EU:n valtiontuen edellytykset täyttävien tukien kokonaismäärästä ei ole saatavissa tarkkaa tilastotietoja, sillä kuntia ei koske kansallinen raportointi- tai tilastointivelvoite. Esityksen ei voida katsoa varsinaisesti lisäävän kuntien tehtäviä nykyiseen verrattuna, sillä kunnat ovat velvollisia noudattamaan EU:n valtiontukisääntöjä myöntäessään valtiontuen kriteerit täyttäviä tukia, ja tähän kuuluu lähtökohtaisesti myös velvollisuus EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintään. Kuitenkin koska kuntalakiin ei sisälly erillistä EU:n valtiontukisääntöjen vastaisen tuen takaisinperintään velvoittavaa säännöstä, ehdotettu laki parantaisi kuntien tietoisuutta EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintävelvollisuudesta ja siten myös lisäisi kunnissa tehtävien takaisinperintäpäätösten määrää. Tietoisuutta asiasta lisäisi myös se, että kuntalakiin lisättäisiin nimenomainen viittaussäännös ehdotettuun uuteen lakiin ja siihen, että valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperinnästä säädettäisiin ehdotetussa laissa. Lisäksi edellä kuvatulla tavalla takaisinperintäkoron tapauskohtainen määrittäminen voi hieman lisätä kuntien hallinnollista työtä nykytilaan verrattuna, mutta tämäkin velvollisuus johtuu viime kädessä EU-oikeudesta.
Esitys selkeyttäisi kuntien toimintaa siltä osin, että ehdotettu uusi laki sisältäisi nimenomaiset säännökset EU:n valtiontukisääntöjen vastaisen valtiontuen takaisinperinnästä. Tällöin tuen takaisinperintä tapahtuisi ehdotetun lain nojalla, jolloin muutoksenhaku takaisinperintää koskevaan kunnan päätökseen tapahtuisi kunnallisvalituksen sijaan hallintovalituksena. Tällöin valituksen voisivat tehdä vain asianosaiset. Jos kyse olisi tilanteesta, jossa hallintotuomioistuin kumoaa kunnan tekemän päätöksen sen vuoksi, että kunta ei ole ennen päätöksentekoa riittävällä tavalla selvittänyt toimenpiteeseen mahdollisesti sisältyvän valtiontuen olemassaoloa, kumoamisen syynä on lähtökohtaisesti menettelyvirhe eikä sääntöjenvastaisen valtiontuen myöntäminen. Tällöin mahdollisen sääntöjenvastaisen valtiontuen olemassaolo jäisi kunnan selvitettäväksi. Ehdotettu laki voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, jos kunnan on tosiasiallisesti todettu myöntäneen sääntöjenvastaista valtiontukea ja kunta on jo ryhtynyt tukitoimenpiteen täytäntöönpanoon. Kuntalain nojalla tehtäviin päätöksiin haettaisiin jatkossakin muutosta kuntalaissa säädetyin muutoksenhakumenettelyin.
Edellä kuntien osalta todettu koskee myös hyvinvointialueita, jotka voivat kuntien tavoin myöntää valtiontuen kriteerit täyttäviä valtiontukia ja joiden on tällöin noudattava EU:n valtiontukisääntöjä ja myös perittävä EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet takaisin niiden saajilta. Hyvinvointialueiden kunnista poikkeavasta tehtäväalasta johtuen voidaan kuitenkin arvioida, että hyvinvointialueet tulevat myöntämään EU:n valtiontuen kriteerit täyttäviä tukia kuntia harvemmin. Siksi ehdotettu laki tulisi todennäköisesti sovellettavaksi niiden toiminnassa kuntia harvemmissa tapauksissa.
Vaikutukset yrityksille
Yritysvaikutuksien osalta voidaan katsoa, että hallituksen esityksen mukainen EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä edistää markkinoiden toimivuutta niin Suomessa kuin laajemmin sisämarkkinoilla. EU:n valtiontukisääntöjen vastaisilla tuilla voi olla huomattavia kielteisiä vaikutuksia markkinoilla: ne voivat esimerkiksi lisätä alalle tulon esteitä sekä vaikuttaa investointien ja kilpailun kannustimiin. Esimerkiksi tuen myöntäminen vaikeuksissa olevalle yritykselle on EU:n valtiontukisäännöissä lähtökohtaisesti kielletty, sillä tuki kannattamattomille yrityksille on erittäin kilpailua vääristävää ja heikentävää myös talouden tuottavuuskasvua. Takaisinperintää ei, kuten edellä on mainittu, EU-oikeudessa pidetä sanktiona sääntöjenvastaista tukea saanutta yritystä kohtaan, vaan tuen takaisinperinnällä korkoineen pyritään palauttamaan ennen tuen myöntämistä markkinoilla vallinnut markkinatilanne. Tämän voidaan katsoa olevan välttämätöntä, jotta sisämarkkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset säilyvät. Sääntöjenvastaisten tukien takaisinperintä edistää vastaavista syistä myös kotimarkkinoiden kilpailullisuutta ja markkinoiden toimivuutta.
Yksittäisen yrityksen kannalta vaikutukset voivat sen sijaan olla hyvinkin merkittäviä. Mikäli jälkikäteen havahdutaan myönnetyn tuen EU:n valtiontukisääntöjen vastaisuudesta ja tuki peritään takaisin korkojen kanssa EU-oikeuden mukaisesti, voi yrityksen taloudellinen tilanne muuttua hyvinkin merkittävästi. Suomessa myönnetyt suurimmat yksittäiset yritystuet ovat kooltaan kymmeniä miljoonia ja poikkeuksellisissa tapauksissa jopa satoja miljoonia euroja. Tämän vuoksi tuen takaisinperintä voi olla erittäin merkityksellinen asia yrityksen toimintaedellytysten kannalta.
Ehdotus mahdollistaisi myös luottolaitosten myöntämien EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperinnän. Lähtökohtaisesti luottolaitosten myöntämien tukien takaisinperintätilanteita arvioidaan olevan hyvin vähän. Arvio on, että niitä ei tapahtuisi vuosittaisin, vaan enintään muutaman vuoden välein yksittäisinä tapauksina. Vaikutukset jäisivät näin vähäisiksi ja arvion mukaan mahdolliset vaikutukset kohdistuisivat tuen takaisinperintäviranomaisen työmäärän lisääntymiseen. Arvion mukaan luottolaitoksien työmäärään mahdollisella takaisinperinnällä ei tulisi olla merkittävää vaikutusta.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 28.8.2023 (VN/18042/2023-TEM-14) työryhmän ajalle 31.8.–3.11.2023 valmistelemaan säädöshanketta koskien eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamista (300/2001). Työryhmän tehtävänä oli arvioida unionin oikeudesta johtuvat kansallisen lainsäädännön muutostarpeet valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintään liittyen ja tehdä muutostarpeita koskevat ehdotukset. Työryhmä pystyi takaisinperintää koskevan täytäntöönpanon lisäksi arvioimaan tarvetta ja keinoja parantaa yleisesti lain 300/2001 mukaista takaisinperintää koskevaa prosessia ja takaisinperintään liittyviä EU-oikeudellisia kysymyksiä. Työryhmä arvioi myös teknisluontoisia ja muita tarkoituksenmukaiseksi katsottuja muutoksia lakiin 300/2001.
Työryhmän toimikautta jatkettiin 9.11.2023 asian ennakoitua laajemman muutostarpeen johdosta. Työryhmätyössä kävi ilmi, että viranomaisten suorittama valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintävelvollisuus edellyttää lain laajaa uudelleenarviointia ja muuttamista. Lisäksi työryhmätyön puitteissa on tarkoituksenmukaista tarkastella suunniteltujen tuen takaisinperintää koskevien muutosten suhdetta muuhun Suomen yritystukilainsäädäntöön. Työryhmätyön puitteissa tullaan mahdollisesti arvioimaan myös muutoksia yritystukilainsäädäntöön tältä osin. Työryhmän toimikautta jatkettiin 31.1.2024 saakka.
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
Lausuntokierros
12.3.2024 – 23.4.2024 Lausuntokierros
Asiakirjat
Lausuntokierros
12.3.2024 – 23.4.2024 Lausuntokierros
Asiakirjat
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
Lausuntomenettely
-
Elinkeinoelämän keskusliitto EK; lausunto PDF
26.4.2024 Elinkeinoelämän keskusliitto EK (1)
-
VN_18042_2023-YM-48 Ympäristöministeriön lausunto PDF
26.4.2024 Ympäristöministeriö
-
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland; lausunto PDF
23.4.2024 Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
-
Suomen Kuntaliitto ry; lausunto PDF
23.4.2024 Suomen Kuntaliitto ry
-
Korkein hallinto-oikeus; lausunto PDF
23.4.2024 Korkein hallinto-oikeus
-
Helsingin hallinto-oikeus; lausunto PDF
23.4.2024 Helsingin hallinto-oikeus
-
Suomen Asianajajaliitto; lausunto PDF
23.4.2024 Suomen Asianajajaliitto
-
Tampereen kaupunki; lausunto PDF
23.4.2024 Tampereen kaupunki (1)
-
23.4.2024 Verohallinto
-
Finanssialan Keskusliitto; lausunto PDF
23.4.2024 Finanssialan Keskusliitto (1)
-
Helsingin kaupunki; lausunto PDF
23.4.2024 Helsingin kaupunki
-
Ålands landskapsregering; lausunto PDF
23.4.2024 Ålands landskapsregering
-
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue; lausunto PDF
23.4.2024 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
-
Keski-Pohjanmaan liitto; lausunto PDF
23.4.2024 Keski-Pohjanmaan liitto
-
Helsingin kaupunki; Lausunto PDF
23.4.2024 Helsingin kaupunki
-
Waselius Asianajotoimisto Oy; lausunto PDF
23.4.2024 Waselius Asianajotoimisto Oy
-
PLM lausunto PDF
23.4.2024 Puolustusministeriö
-
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus; lausunto PDF
22.4.2024 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
-
Suomen Yrittäjät ry; lausunto PDF
22.4.2024 Suomen Yrittäjät ry (1)
-
Pohjois-Pohjanmaan liitto; lausunto PDF
22.4.2024 Pohjois-Pohjanmaan liitto
-
Maa-ja metsätalousministeriön lausunto PDF
22.4.2024 Maa- ja metsätalousministeriö
-
22.4.2024 Valtiovarainministeriö
-
Kuntien takauskeskus; lausunto PDF
18.4.2024 Kuntien takauskeskus
-
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom; lausunto PDF
18.4.2024 Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
-
Valtioneuvoston kanslian ilmoitus, ettei sillä ole lausuttavaa
18.4.2024 Valtioneuvoston kanslia
-
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES; lausunto PDF
17.4.2024 Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES
-
17.4.2024 Ruokavirasto
-
TEM 20240417 ast (EUn valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä) PDF
17.4.2024 Oikeusministeriö
-
Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto PDF
17.4.2024 Sosiaali- ja terveysministeriö
-
11.4.2024 Liikenne- ja viestintäministeriö
-
9.4.2024 Finnvera Oyj
-
Sisäministeriön ilmoitus; ei lausuttavaa
8.4.2024 Sisäministeriö
-
KEHA ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus; lausunto PDF
8.4.2024 KEHA ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Työ- ja elinkeinoministeriö
Muut asiakirjat ja muistiot
-
Työryhmän toimikauden jatkaminen
9.11.2023
Työryhmän toimikauden jatkaminen 31.1.2024 saakka.
-
Työryhmän asettamispäätös
28.8.2023
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Hyvärinen, Olli
Kaupallinen neuvos
työ- ja elinkeinoministeriö
Rooli: Esittelijä
9.8.2023 –
Hyvärinen, Olli
Kaupallinen neuvos
työ- ja elinkeinoministeriö
Rooli: Vastuuhenkilö
9.8.2023 –
Nyyssölä, Sanna
Erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
9.8.2023 –
Fagerström, Elisa
Erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
Rooli: Vastuuhenkilö
9.8.2023 – 7.5.2024
Fagerström, Elisa
Erityisasiantuntija
työ- ja elinkeinoministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
9.8.2023 – 7.5.2024