Lagstiftningsprojekt för genomförande av unionens regler om återkrav av stöd som strider mot reglerna om statligt stöd
TEM065:00/2023 Lagstiftningsprojekt
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats
I regeringspropositionen föreslås bestämmelser om återkrav av statligt stöd enligt Europeiska unionens regler om statligt stöd.
Projektets framskridande
Lausuntokierros
12.3.2024 – 23.4.2024 Remissbehandling
Dokument
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
Projektets basuppgifter Pågår
Projektets nummer TEM065:00/2023
Ärendenummer VN/18042/2023
Projektets arrangör arbets- och näringsministeriet
Uppgiftsklass Regeringens proposition bereds
Mandattid 9.8.2023 –
Datum för tillsättande
Lagberedning
RP med förslag till lag om ändring av lagen om tillämpning av vissa av Europeiska unionens bestämmelser om statligt stöd
- 1
Under beredning
Godkänd i planen för sessionsperioden 4.9.2024 - 2
Nuvarande nivå: Uppskattad föredragningsvecka
Original uppskatting av föredragningsvecka 10/2024Uppskattning av ny föredragningsvecka 5/2025 - 3
Överlämnad till riksdagen
- 4
Författningen har antagits
Innehållet i lagen om tillämpning av vissa av Europeiska unionens bestämmelser om statligt stöd (300/2001) ändras så att myndighetens återkrav på eget initiativ blir möjligt.
Ansvarig ministerArbetsminister Satonen
Kontaktperson
Sanna Nyyssölä, Erityisasiantuntija
tel. +358 295 047 264
[email protected]
Mål och resultat
Syftet med lagstiftningsprojektet är att bedöma de ändringsbehov i den nationella lagstiftningen som följer av unionsrätten och att lägga fram förslag till ändringsbehov.
Sammandrag
I regeringspropositionen föreslås bestämmelser om återkrav av statligt stöd enligt Europeiska unionens regler om statligt stöd.
Utgångspunkter
Bakgrunden till ärendet är den princip som härleds ur artikel 108.3 i fördraget om Europeiska unionens funktionssätt (FEUF) enligt vilken stöd som strider mot EU:s regler om statligt stöd ska återkrävas. Enligt Europeiska unionens domstols dom i målet Eesti Pagar (C-349/17) ska den nationella myndigheten på eget initiativ återkräva det olagliga stödet också när det inte finns något beslut om återkrav av kommissionen. Även om artikel 108.3 i EUF-fördraget och rättspraxis enligt den artikeln är direkt tillämplig rätt, förutsätter tillämpningen av artikeln åtgärder i den nationella lagstiftningen. Syftet med lagförslaget är att precisera den gällande lagen och ge myndigheten befogenhet att vidta återkrav i det fall att det är fråga om stöd som strider mot EU:s regler om statligt stöd, men kommissionen inte har fattat något beslut om återkrav av stödet.
På basis av domen i målet Eesti Pagar bör det anses att principen om att stöd som strider mot EU:s regler om statligt stöd ska drivas in på eget initiativ i situationer där det inte finns något beslut om återkrav av kommissionen lyfts fram i EU-rätten. En utmaning när det gäller tillämpningen av EU-rätten är dock att det i Finland för närvarande inte finns någon allmän lag om återkrav enligt Eesti Pagar-fallet. Den i Finland gällande lagen om tillämpning av vissa av Europeiska unionens bestämmelser om statligt stöd (300/2001) lämpar sig endast för återkravssituationer där det finns ett beslut om återkrav av kommissionen. Statsunderstödslagen (688/2001) innehåller för sin del bestämmelser om återkrav, men statsunderstödslagen är inte en allmän lag som reglerar all verksamhet enligt EU:s regler om statligt stöd och man har identifierat situationer där återkrav inte kan göras med stöd av statsunderstödslagen.
Enligt 124 § i grundlagen (731/1999) kan offentliga förvaltningsuppgifter anförtros andra än myndigheter endast genom lag eller med stöd av lag och endast om det behövs för en ändamålsenlig skötsel av uppgifterna och det inte äventyrar de grundläggande fri- och rättigheterna, rättssäkerheten eller andra krav på god förvaltning. Uppgifter som innebär betydande utövning av offentlig makt får dock anförtros endast myndigheter. Enligt grundlagsutskottets etablerade riktlinjer innebär återkrav av statligt stöd betydande utövning av offentlig makt och ska alltid grunda sig på lag.
Vaikutukset valtion viranomaisille
Yleisesti voidaan todeta, että tiedot takaisinperintätapausten määristä ovat Suomessa melko vajavaisia, eikä kattavaa tilastotietoa ole olemassa, sillä takaisinperintöjä ei koske yhtäläisesti tukien myöntämistä ja maksatusta koskeva rekisteröintivelvoite. Saatujen tietojen perusteella tukia peritään takaisin valtion viranomaisten toimesta EU:n valtiontukisääntöjen vastaisuuden perusteella vuosittain hyvin vähän (alle 10 tapausta vuodessa). Tämän perusteella voidaan arvioida, että ehdotuksen vaikutukset jäisivät valtion viranomaisten osalta määrältään vähäisiksi ja tulevan lain mukaista takaisinperintävelvollisuutta käytettäisiin todennäköisesti enintään muutamissa tapauksissa vuosittain.
Ehdotetut muutokset edellyttävät, että tuen myöntävä viranomainen tunnistaa EU:n valtiontukisääntöjenvastaiset tilanteet ja ryhtyy niiden perusteella takaisinperintätoimiin. Laissa ei kuitenkaan säädettäisi tarkemmin siitä, kuinka tarkasti tukea myöntävien viranomaisten tulee seurata myöntämiensä tukien EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuutta. Jo nykyisellään kuitenkin esimerkiksi valtionavustuslain 15 § edellyttää valtionapuviranomaiselta valtionavustuksen asianmukaista ja riittävää valvontaa. Toisaalta taas perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Lisäksi esimerkiksi hallintolain 44 §:n mukaan kirjallisesta päätöksestä on selvästi käytävä ilmi päätöksen perustelut. Viranomaisten pitää näin ollen jo nykytilanteessa takaisinperintäpäätöksessä yksilöidä, mihin tosiseikastoon takaisinperintäpäätös perustuu: kansallisiin takaisinperintäperusteisiin vai EU:n valtiontukisääntöjen vastaisuuteen. Näistä syistä ehdotettujen muutosten ei arvioida aiheuttavan merkittävää lisätyötä EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia tukia myöntäville viranomaisille.
Hallituksen esityksessä määritettävän tukien takaisinperintäkoron tapauskohtaisen määrittämisen voidaan arvioida lisäävän hieman tukia myöntävien viranomaisten hallinnollista työtä. Tapauskohtainen määrittäminen voi muodostua hallinnollisesti raskaammaksi vaihtoehdoksi kaavamaiselle esimerkiksi korkolakiin perustuvalle koron määritykselle. EU-oikeus ja kansallinen lainsäädäntö eivät kuitenkaan edellytä takaisinperintäkoron määrittämistä etukäteen ennen tuen myöntämistä. Tästä johtuen kokonaisuutena tarkasteltuna ehdotuksen vaikutus viranomaisten työmäärään voidaan arvioida vähäiseksi, sillä koron tapauskohtainen määrittäminen rajautuu vain niihin todennäköisesti hyvin harvoihin tilanteisiin, joissa on toimittu EU:n valtiontukisääntöjen vastaisesti. Hallinnollista taakkaa vähentäisi myös se seikka, että takaisinperintäkorko olisi mahdollista määrittää helpotetusti noudattamalla esimerkiksi etukäteen määriteltyä vähimmäiskorkotasoa. Takaisinperintäkorkoa koskevat muutokset saattavat aiheuttaa tarpeen myös mukauttaa tietojärjestelmiä joiltain osin.
Vaikutukset kunnille ja hyvinvointialueille
Kuntien myöntämien EU:n valtiontuen edellytykset täyttävien tukien kokonaismäärästä ei ole saatavissa tarkkaa tilastotietoja, sillä kuntia ei koske kansallinen raportointi- tai tilastointivelvoite. Esityksen ei voida katsoa varsinaisesti lisäävän kuntien tehtäviä nykyiseen verrattuna, sillä kunnat ovat velvollisia noudattamaan EU:n valtiontukisääntöjä myöntäessään valtiontuen kriteerit täyttäviä tukia, ja tähän kuuluu lähtökohtaisesti myös velvollisuus EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintään. Kuitenkin koska kuntalakiin ei sisälly erillistä EU:n valtiontukisääntöjen vastaisen tuen takaisinperintään velvoittavaa säännöstä, ehdotettu laki parantaisi kuntien tietoisuutta EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintävelvollisuudesta ja siten myös lisäisi kunnissa tehtävien takaisinperintäpäätösten määrää. Tietoisuutta asiasta lisäisi myös se, että kuntalakiin lisättäisiin nimenomainen viittaussäännös ehdotettuun uuteen lakiin ja siihen, että valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperinnästä säädettäisiin ehdotetussa laissa. Lisäksi edellä kuvatulla tavalla takaisinperintäkoron tapauskohtainen määrittäminen voi hieman lisätä kuntien hallinnollista työtä nykytilaan verrattuna, mutta tämäkin velvollisuus johtuu viime kädessä EU-oikeudesta.
Esitys selkeyttäisi kuntien toimintaa siltä osin, että ehdotettu uusi laki sisältäisi nimenomaiset säännökset EU:n valtiontukisääntöjen vastaisen valtiontuen takaisinperinnästä. Tällöin tuen takaisinperintä tapahtuisi ehdotetun lain nojalla, jolloin muutoksenhaku takaisinperintää koskevaan kunnan päätökseen tapahtuisi kunnallisvalituksen sijaan hallintovalituksena. Tällöin valituksen voisivat tehdä vain asianosaiset. Jos kyse olisi tilanteesta, jossa hallintotuomioistuin kumoaa kunnan tekemän päätöksen sen vuoksi, että kunta ei ole ennen päätöksentekoa riittävällä tavalla selvittänyt toimenpiteeseen mahdollisesti sisältyvän valtiontuen olemassaoloa, kumoamisen syynä on lähtökohtaisesti menettelyvirhe eikä sääntöjenvastaisen valtiontuen myöntäminen. Tällöin mahdollisen sääntöjenvastaisen valtiontuen olemassaolo jäisi kunnan selvitettäväksi. Ehdotettu laki voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, jos kunnan on tosiasiallisesti todettu myöntäneen sääntöjenvastaista valtiontukea ja kunta on jo ryhtynyt tukitoimenpiteen täytäntöönpanoon. Kuntalain nojalla tehtäviin päätöksiin haettaisiin jatkossakin muutosta kuntalaissa säädetyin muutoksenhakumenettelyin.
Edellä kuntien osalta todettu koskee myös hyvinvointialueita, jotka voivat kuntien tavoin myöntää valtiontuen kriteerit täyttäviä valtiontukia ja joiden on tällöin noudattava EU:n valtiontukisääntöjä ja myös perittävä EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet takaisin niiden saajilta. Hyvinvointialueiden kunnista poikkeavasta tehtäväalasta johtuen voidaan kuitenkin arvioida, että hyvinvointialueet tulevat myöntämään EU:n valtiontuen kriteerit täyttäviä tukia kuntia harvemmin. Siksi ehdotettu laki tulisi todennäköisesti sovellettavaksi niiden toiminnassa kuntia harvemmissa tapauksissa.
Vaikutukset yrityksille
Yritysvaikutuksien osalta voidaan katsoa, että hallituksen esityksen mukainen EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä edistää markkinoiden toimivuutta niin Suomessa kuin laajemmin sisämarkkinoilla. EU:n valtiontukisääntöjen vastaisilla tuilla voi olla huomattavia kielteisiä vaikutuksia markkinoilla: ne voivat esimerkiksi lisätä alalle tulon esteitä sekä vaikuttaa investointien ja kilpailun kannustimiin. Esimerkiksi tuen myöntäminen vaikeuksissa olevalle yritykselle on EU:n valtiontukisäännöissä lähtökohtaisesti kielletty, sillä tuki kannattamattomille yrityksille on erittäin kilpailua vääristävää ja heikentävää myös talouden tuottavuuskasvua. Takaisinperintää ei, kuten edellä on mainittu, EU-oikeudessa pidetä sanktiona sääntöjenvastaista tukea saanutta yritystä kohtaan, vaan tuen takaisinperinnällä korkoineen pyritään palauttamaan ennen tuen myöntämistä markkinoilla vallinnut markkinatilanne. Tämän voidaan katsoa olevan välttämätöntä, jotta sisämarkkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset säilyvät. Sääntöjenvastaisten tukien takaisinperintä edistää vastaavista syistä myös kotimarkkinoiden kilpailullisuutta ja markkinoiden toimivuutta.
Yksittäisen yrityksen kannalta vaikutukset voivat sen sijaan olla hyvinkin merkittäviä. Mikäli jälkikäteen havahdutaan myönnetyn tuen EU:n valtiontukisääntöjen vastaisuudesta ja tuki peritään takaisin korkojen kanssa EU-oikeuden mukaisesti, voi yrityksen taloudellinen tilanne muuttua hyvinkin merkittävästi. Suomessa myönnetyt suurimmat yksittäiset yritystuet ovat kooltaan kymmeniä miljoonia ja poikkeuksellisissa tapauksissa jopa satoja miljoonia euroja. Tämän vuoksi tuen takaisinperintä voi olla erittäin merkityksellinen asia yrityksen toimintaedellytysten kannalta.
Ehdotus mahdollistaisi myös luottolaitosten myöntämien EU:n valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperinnän. Lähtökohtaisesti luottolaitosten myöntämien tukien takaisinperintätilanteita arvioidaan olevan hyvin vähän. Arvio on, että niitä ei tapahtuisi vuosittaisin, vaan enintään muutaman vuoden välein yksittäisinä tapauksina. Vaikutukset jäisivät näin vähäisiksi ja arvion mukaan mahdolliset vaikutukset kohdistuisivat tuen takaisinperintäviranomaisen työmäärän lisääntymiseen. Arvion mukaan luottolaitoksien työmäärään mahdollisella takaisinperinnällä ei tulisi olla merkittävää vaikutusta.
Arbets- och näringsministeriet tillsatte den 28 augusti 2023 (VN/18042/2023-TEM-14) en arbetsgrupp för tiden 31.8–3.11.2023 för att bereda ett lagstiftningsprojekt om ändring av lagen om tillämpning av vissa av Europeiska unionens bestämmelser om statligt stöd (300/2001). Arbetsgruppen hade till uppgift att bedöma de ändringsbehov i den nationella lagstiftningen som följer av unionsrätten i fråga om återkrav av stöd som strider mot reglerna om statligt stöd och att lägga fram förslag till ändringsbehov. Utöver genomförandet av återkrav kunde arbetsgruppen bedöma behovet av och metoderna för att allmänt förbättra processen för återkrav enligt lag 300/2001 och de EU-rättsliga frågor som gäller återkrav. Arbetsgruppen bedömer också ändringar av teknisk natur och andra ändringar som anses ändamålsenliga i lag 300/2001.
Arbetsgruppens mandatperiod förlängdes den 9 november 2023 på grund av ett större ändringsbehov än väntat. I arbetsgruppens arbete framgick det att myndigheternas skyldighet att återkräva stöd som strider mot reglerna om statligt stöd förutsätter en omfattande omprövning och ändring av lagen. Inom ramen för arbetsgruppsarbetet är det dessutom ändamålsenligt att granska förhållandet mellan planerade ändringar som gäller återkrav av stöd och annan lagstiftning om företagsstöd i Finland. Inom ramen för arbetsgruppens arbete kommer eventuellt också ändringar i lagstiftningen om företagsstöd att bedömas till denna del. Arbetsgruppens mandatperiod förlängdes till den 31 januari 2024.
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
Lausuntokierros
12.3.2024 – 23.4.2024 Remissbehandling
Dokument
Lausuntokierros
12.3.2024 – 23.4.2024 Remissbehandling
Dokument
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
Lausuntomenettely
-
Elinkeinoelämän keskusliitto EK; lausunto PDF
26.4.2024 Elinkeinoelämän keskusliitto EK (1)
-
VN_18042_2023-YM-48 Ympäristöministeriön lausunto PDF
26.4.2024 Miljöministeriet
-
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland; lausunto PDF
23.4.2024 Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
-
Suomen Kuntaliitto ry; lausunto PDF
23.4.2024 Suomen Kuntaliitto ry
-
Korkein hallinto-oikeus; lausunto PDF
23.4.2024 Korkein hallinto-oikeus
-
Helsingin hallinto-oikeus; lausunto PDF
23.4.2024 Helsingin hallinto-oikeus
-
Suomen Asianajajaliitto; lausunto PDF
23.4.2024 Suomen Asianajajaliitto
-
Tampereen kaupunki; lausunto PDF
23.4.2024 Tampereen kaupunki (1)
-
23.4.2024 Verohallinto
-
Finanssialan Keskusliitto; lausunto PDF
23.4.2024 Finanssialan Keskusliitto (1)
-
Helsingin kaupunki; lausunto PDF
23.4.2024 Helsingin kaupunki
-
Ålands landskapsregering; lausunto PDF
23.4.2024 Ålands landskapsregering
-
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue; lausunto PDF
23.4.2024 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
-
Keski-Pohjanmaan liitto; lausunto PDF
23.4.2024 Keski-Pohjanmaan liitto
-
Helsingin kaupunki; Lausunto PDF
23.4.2024 Helsingin kaupunki
-
Waselius Asianajotoimisto Oy; lausunto PDF
23.4.2024 Waselius Asianajotoimisto Oy
-
PLM lausunto PDF
23.4.2024 Försvarsministeriet
-
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus; lausunto PDF
22.4.2024 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
-
Suomen Yrittäjät ry; lausunto PDF
22.4.2024 Suomen Yrittäjät ry (1)
-
Pohjois-Pohjanmaan liitto; lausunto PDF
22.4.2024 Pohjois-Pohjanmaan liitto
-
Maa-ja metsätalousministeriön lausunto PDF
22.4.2024 Jord- och skogsbruksministeriet
-
22.4.2024 Finansministeriet
-
Kuntien takauskeskus; lausunto PDF
18.4.2024 Kuntien takauskeskus
-
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom; lausunto PDF
18.4.2024 Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
-
Valtioneuvoston kanslian ilmoitus, ettei sillä ole lausuttavaa
18.4.2024 Statsrådets kansli
-
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES; lausunto PDF
17.4.2024 Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES
-
17.4.2024 Ruokavirasto
-
TEM 20240417 ast (EUn valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä) PDF
17.4.2024 Justitieministeriet
-
Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto PDF
17.4.2024 Social- och hälsovårdsministeriet
-
11.4.2024 Kommunikationsministeriet
-
9.4.2024 Finnvera Oyj
-
Sisäministeriön ilmoitus; ei lausuttavaa
8.4.2024 Inrikesministeriet
-
KEHA ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus; lausunto PDF
8.4.2024 KEHA ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
-
Lausuntopyyntö - HE unionin valtiontukisääntöjen vastaisten tukien takaisinperintä PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Hallituksen esitys - luonnos PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
-
Lagförslag PDF
12.3.2024 Arbets- och näringsministeriet
Övriga dokument och promemorior
-
Työryhmän toimikauden jatkaminen
9.11.2023
Työryhmän toimikauden jatkaminen 31.1.2024 saakka.
-
Työryhmän asettamispäätös
28.8.2023
Ogrupperade
Person
Roll, Mandattid
Hyvärinen, Olli
Kaupallinen neuvos
arbets- och näringsministeriet
Roll: Föredragande
9.8.2023 –
Hyvärinen, Olli
Kaupallinen neuvos
arbets- och näringsministeriet
Roll: Ansvarig person
9.8.2023 –
Nyyssölä, Sanna
Erityisasiantuntija
arbets- och näringsministeriet
Roll: Kontaktperson för projektet
9.8.2023 –
Fagerström, Elisa
Erityisasiantuntija
arbets- och näringsministeriet
Roll: Ansvarig person
9.8.2023 – 7.5.2024
Fagerström, Elisa
Erityisasiantuntija
arbets- och näringsministeriet
Roll: Kontaktperson för projektet
9.8.2023 – 7.5.2024