Energiainfrastruktuuriasetuksen mukaisen toimivaltaisen viranomaisen nimeämistä ja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvien lupamenettelyíden järjestämistä valmisteleva työryhmä

Lähtökohdat

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta tuli voimaan 14 toukokuuta 2013. Asetuksen tavoitteena on taata poliittinen ja säädöksiin pohjautuva varmuus vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin asetettujen EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kannalta välttämättömien energiainfrastruktuuri-investointien toteuttamiselle.
Asetuksessa esitetään investointeja yhteensä 12 prioriteettikäytävään ja –aihealueeseen. Sähkökäytäviä asetuksessa nimetään neljä, kaasukäytäviä neljä, öljykäytäviä yksi ja aihealueita neljä. Suomeen liittyvistä hankkeista on mainittu Baltian energiamarkkinoiden yhdistä-missuunnitelman loppuunsaattaminen sähkön ja kaasun osalta (BEMIP Electricity ja BEMIP Gas). Investoinnit kootaan yhteiselle listalle, jonka komissio vahvistaa. Näitä hankkeita kutsutaan yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, (Projects of Common Interest, PCI-hankkeet), Komissio julkaisi ensimmäisen luettelon PCI-hankkeiksi 14. lokakuuta 2013. Luettelo vahvistetaan tämän jälkeen joka toinen vuosi.
Asetus muodostaa kokonaisuuden Verkkojen Eurooppa –rahoitusvälineen (Connecting Europe Facility, CEF) kanssa. CEF:n puitteissa rahoitusta on jaettavissa 29 miljardia euroa vuosina 2014-2020. Energiaverkkojen osuus rahoituksesta on 5,85 miljardia euroa.
Asetus sisältää seuraavia keinoja, joilla valittuja PCI-hankkeita edistetään tavoitteiden saavuttamiseksi:
• Tehostetaan rakentamislupien myöntämisprosesseja lyhentämällä hallinnollisia viiveitä
• Parannetaan lupaprosessien läpinäkyvyyttä ja julkista osallistumista
• Vahvistetaan säädöskehikkoa ottamalla käyttöön rajat ylittävään kustannusten jakoon liittyviä säädöksiä (edunsaaja maksaa periaate) ja investointiriskit huomioivia tarif-fikannustimia (käyttäjä maksaa periaate)
• Mahdollisuus saada unionin rahoitustukea erityisesti CEF:n kautta. CEF:llä avustetaan kannattavia ja ympäristön kannalta hyviä projekteja; varmistetaan pääsy riittävään pääoma- ja velkarahoitukseen ja poikkeustapauksissa tarjotaan rahoitusta sellaisille projekteille, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia.

Asetuksessa säädetään PCI-hankkeiden toteuttamisen vauhdittamisesta lupaprosesseja nopeuttamalla. Lupaprosessin kestolle asetetaan ylärajaksi kolme vuotta kuusi kuukautta, joka jakaantuu kahteen osaan: hakemusta edeltävään menettelyyn (enintään kaksi vuotta) ja lakisääteiseen lupamenettelyyn (enintään vuosi ja kuusi kuukautta). PCI-hankkeiden lupaprosesseja varten tai niitä koordinoimaan asetetaan yksi kansallinen toimivaltainen viranomainen.
Asetuksessa määritellään säännöt, joilla tunnistetaan yhteisen edun mukaiset projektit. Projektien yleisinä kriteereinä on, että investointi tai sen vaikutukset kohdistuvat vähintään kahteen jäsenvaltioon, tai että se ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rajan. Lisäksi määritellään erityisvaatimuksia infrastruktuuriluokka- ja aihealuekohtaisesti, esimerkiksi vaatimuksia siirtokapasiteetin kasvulle. Suomen kannalta merkityksellisiä PCI-hankkeita voivat lähinnä jäsenvaltioiden rajat ylittävät sähkönsiirtojohdot ja maakaasunsiirtoputket sekä suuren kokoluokan nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalit.
Asetuksessa annetaan myös säännöt, joiden mukaan yhteisen edun mukaisiin projekteihin liittyvät kustannukset voidaan jakaa jäsenmaiden välillä. Lisäksi asetuksessa määritetään ehdot, joiden täyttyessä yhteisen edun mukaiset projektit voivat saada unionin rahoitustukea tutkimuksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa.
Asetuksen edellyttämät kansalliset toimenpiteet ja niiden aikataulu
Asetus edellyttää jäsenvaltioilta seuraavia toimenpiteitä:
• Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen nimittäminen
• PCI-hankkeiden lupamenettelyn järjestäminen asetuksen mukaiseksi
• Ympäristöarviointimenettelyjen sujuvoittaminen; muut kuin lainsäädäntötoimenpiteet ja mahdolliset lainsäädäntö¬toimen-piteet
• Käsikirja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovellettavasta lupamenettelystä.

Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen ja muutokset PCI-hankkeiden lupamenettelyihin
Art 8 mukaan kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka on vastuussa yhteistä etua koskevien hankkeiden lupaprosessin helpottamisesta ja koordinoinnista ns. yhden luukun periaatteella. Samalla tulee valita Art 8 mukainen koordinaatiomenetelmä (kokonaisvaltainen, koordinoitu tai yhteistyöhön perustuva). Kussakin vaihtoehdossa toimivaltainen viranomainen voisi tehdä eri määrän lupa-asioihin tai niiden käsittelyyn liittyviä päätöksiä muiden viranomaisten puolesta (Art 8-10). Yhteistyöhön perustuva menetelmä tulee erikseen perustella komissiolle.
Toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen on Suomessa toteutettava säätämällä siitä laissa. Lisäksi edellytetään muutoksia niitä lupa-asioita koskeviin lakeihin ja alempaan lainsäädäntöön, jotka voivat kuulua asetuksen säätämän menettelyn soveltamisalaan.
Asetuksen tarkoittamien PCI-hankkeiden lupamenettelyjen muutostarve on selvitettävä ainakin seuraavien lakien osalta:
• sähkömarkkinalaki (588/2013)
• maakaasumarkkinalaki (508/2000)
• laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004)
• vesilaki (587/2011)
• ympäristönsuojelulaki (86/2000)
• maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
• laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977)

Nimeäminen on asetuksen mukaan tullut tehdä viimeistään 16 marraskuuta 2013.

Ympäristöarviointimenettelyihin kohdistuvat toimenpiteet

Art 7 mukaan jäsenvaltioiden on komission antama ohjeistus asianmukaisesti huomioon ottaen arvioitava, mitkä toimenpiteet ovat mahdollisia ympäristöarviointimenettelyjen (YVA, SOVA, meristrategia, habitaatti-, lintu-, vesipuite-, Seveso II- ja III- sekä IED-direktiivit) sujuvoittamiseksi ja niiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja ilmoitettava komissiolle arvioinnin tulos.
Arvioinnissa todetut muut kuin lainsäädäntötoimenpiteet tulee toteuttaa 24 huhtikuuta 2014 mennessä. Mahdolliset lainsäädäntötoimenpiteet on saatettava voimaan 24 heinäkuuta 2015 mennessä.

Käsikirja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovellettavasta lupaprosessista.
Art 9 mukaan jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen on, tarvittaessa yhteistyössä muiden asianomaisten viranomaisten kanssa, julkaistava käsikirja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovellettavasta lupaprosessista.
Käsikirja on julkaistava viimeistään 16 toukokuuta 2014.