Aikuisväestön oppimisvalmiudet ovat erinomaiset – hyödynnetäänkö niitä riittävästi työelämässä?
Uusimmat tiedot osaamisen kehittämisestä kertovat, että työelämässä opitaan ja opiskellaan. Työhön liittyvä aikuiskoulutus on kuitenkin usein lyhytkestoista ja hyvin tarkkarajaista. Työelämässä tapahtuvan jatkuvan oppimisen kunnianhimon tasoa voisi nostaa, kun tavoitteena on korkea tuottavuus ja pitkät työurat.
Elokuun alusta alkaen palkansaajilta kysellään jälleen näkemyksiä heidän työstään ja työoloistaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometria varten. Tällä kertaa mukana on useita uusia tekoälyn käyttöön liittyviä kysymyksiä. Yksi niistä on, tarvitsisitko koulutusta tekoälyn käyttöön työssäsi?
Tekoäly on yksi isoista työelämää muovaavista teknologioista, joka muuttaa niin työn tekemistä kuin osaamisvaatimuksia. Keskustelin Copilotin kanssa jatkuvaa oppimista työelämässä käsittelevän kolumnin sisällöstä. Annoin sille aihetta käsitteleviä raportteja taustaksi. Ensin kuitenkin katselin opetusvideon, josta sain vinkkejä työkalun käyttöön.
Onneksi Suomessa aikuisilla on erinomaiset valmiudet oppia uutta ja erityistä. Väestön tiedonkäsittelyn perustaidot ovat OECD:n Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (2023) mukaan maailman huippua. On kuitenkin tarpeen pohtia, pystymmekö yhteiskunnassa ja työelämässä tukemaan ja kannustamaan aikuisia uuden oppimisessa riittävästi työelämän muuttuviin vaatimuksiin nähden, joista tekoäly on vain yksi esimerkki.
Saman tutkimuksen mukaan aikuisten osallistuminen sekä tutkintoon johtavaan että nonformaaliin työhön liittyvään aikuiskoulutukseen on laskenut monissa maissa. Suomessa se on samalla tasolla kuin runsas kymmenen vuotta sitten ja yhdessä Norjan kanssa tutkimukseen osallistuneista 31 maasta korkein (58 %).
Iso osa aikuisten oppimisesta tapahtuu työssä
Suurin osa aikuisista osallistuu koulutukseen parantaakseen työsuoritustaan tai uramahdollisuuksiaan. Toisaalta jopa noin puolet aikuisista (noin kolmannes aikuisista Suomessa) ei OECD:n tutkimuksen mukaan osallistu eikä haluakaan osallistua aikuiskoulutukseen. Niiden osalta, jotka osallistuvat tai haluaisivat osallistua, ylivoimaisesti suurin este on ajan puute joko työ- tai perhevelvollisuuksien takia. Näin koki noin puolet vastaajista sekä OECD-maissa keskimäärin että Suomessa.
Useimmin koulutus tapahtuu työpaikalla ja työajalla. Työssä koulutukseen käytetty keskimääräinen aika on kuitenkin lyhyt ja etenkin Suomessa koulutuksen sisältö liittyy hyvin usein työturvallisuuteen (yli 25 % kaikista koulutuksista). Toiseksi yleisin määritelty sisältö on tietotekniikkaan liittyvä koulutus.
Informaalia oppimista on esimerkiksi työtä tekemällä oppiminen sekä työkavereilta oppiminen. Se on työelämässä hyvin yleistä, ja sekä työntekijät että työnantajat kokevat informaalin oppimisen hyvin tärkeäksi työssä kehittymisen tavaksi.
Työolobarometrin (2024) mukaan kokeneemmalta työkaverilta tai opettajan tai mentorin avustuksella työssä oppii vuosittain noin neljännes palkansaajista. Runsas puolet opiskelee itsenäisesti. Osuudet ovat isommat, kun kysytään laajasti oppimisen mahdollisuuksista työn arjessa. Jopa 85 prosenttia kokee, että työpaikalla voi oppia koko ajan uutta ja liki kolme palkansaajaa neljästä arvioi, että työpaikalla kannustetaan kokeilemaan uusia asioita. Viime syksynä (2024) jopa runsas puolet palkansaajista oli saanut uusia tehtäviä tai vastuita, jotka edellyttävät uusien asioiden opis-kelua.
Työpaikoille lisää kunnianhimoa jatkuvaan oppimiseen
Miten pitkälle lyhyet ja informaalit oppimistuokiot riittävät työelämän muutoksissa? Vaikka eri tehtävissä vaatimukset ovat erilaisia, on vaikea kuvitella ammattia, jossa ei tarvitsisi oppia mitään uutta. Omalta osaltani voin miettiä, opinko koulutusvideon katselusta ja tekoälytyökalun käyttämisestä tarpeeksi, että työstäni tulisi esimerkiksi tehokkaampaa, tekemiseni olisi eettisesti kestävällä pohjalla ja lopputulos olisi laadukas – ja että ammattitaitoni pysyy ajan tasalla.
Työpaikkojen rooli on jatkuvassa oppimisessa merkittävä. Vaikka oppimista työssä tapahtuu jatkuvasti, kunnianhimon taso voisi olla organisaatioissa korkeammallakin. Osaamisen strategisesta johtamisesta, erinomaisista oppimisen edellytyksistä ja niihin tarttumisesta syntyisi korkeampaa tuottavuutta, pidempiä työuria sekä hyvinvointia.
Vaikea työllisyystilanne korostaa laajaa osaamisen kehittämisen tarvetta
Samalla on huomattava, että työelämä tarjoaa hektisyydestään huolimatta runsaasti mahdollisuuksia ja vaateita oppimiseen verrattuna työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen. Etenkin nyt, kun työttömyysluvut ovat korkealla ja työttömyys pitkittyy, osaamisen kehittämiselle olisi entistä enemmän tarvetta. Näin työnhakijoiden taidot ja tiedot vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin, kun talous elpyy ja työpaikkoja on jälleen enemmän tarjolla.
Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Kolumnissa viitataan seuraavien tutkimuksien tuloksiin:
Työolobarometri 2024
Trends is Adult Learning. New Data from the 2023 Survey of Adult Skills