Asetuksen muutos muuttaisi luonnonmarjojen keräämisen työsuhteiseksi – ulkomaisten työntekijöiden asemaa on parannettu useilla lakimuutoksilla

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut kausityöasetuksen muutoksen, joka tekisi luonnontuotteiden keräämisestä työsuhteista. Muutos pienentäisi ansiotasoon liittyvää riskiä ja toisi poimijat työsuhteita sääntelevien lakien piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriö on myös antanut eduskunnalle selvitykset laeista, joilla torjutaan ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Kausityölain, marjalain ja ulkomaalaislain muutosten arvioidaan parantaneen työntekijöiden asemaa, vaikka vaikutusten arviointi on lyhyen soveltamisajan vuoksi vielä vaikeaa.

Laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta eli niin sanottu marjalaki tuli voimaan kesäkuussa 2021. Lain tarkoituksena on parantaa poimijoiden asemaa ja tuoda marjayhtiöiden velvoitteita lain tasolle.

Uusi laki ei kuitenkaan ole kokonaan poistanut epäkohtia, minkä osoittavat myös käynnissä olevat poliisin ihmiskauppatutkinnat. Siksi ministeriössä on valmisteltu muutos, jonka myötä poimijat tulisivat Suomeen jatkossa työsuhteisina.

Jatkossa poimijan ja yrityksen tulisi olla työsopimussuhteessa

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut muutosta kausityöasetukseen, joka siirtäisi luonnontuotteiden kerääjät kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain (jäljempänä kausityölaki) soveltamisalaan. Tämä tarkoittaisi, että jatkossa maahantuloa varten vaadittaisiin työsopimussuhdetta poimijan ja yrityksen välillä.

Luonnontuotteiden keruun muuttamista kausityöksi valmisteltiin jo viime keväänä, sillä Thaimaa on toistuvasti vaatinut poimijoiden maastalähdön edellytyksenä, että keräämisen tulisi olla työsuhteista. Muutosta ei kuitenkaan tuolloin viety läpi, koska Thaimaa perääntyi vaatimuksestaan ja aikaa satokauden alkuun ja muutosten tekemiseen oli hyvin vähän. 

Työsuhteisuus vahvistaisi poimijoiden asemaa

Nyt muutos on mahdollinen, kun sekä viranomaisilla että yrityksillä on enemmän aikaa valmistautua tilanteeseen. Syksyn aikana esiin tulleet vakavat rikosepäilyt myös osoittavat, että marjanpoimintaan liittyy nykymuodossaan poimijan kannalta merkittäviä riskejä, mikä on myös yksi keskeinen syy siirtyä työsuhteisuuteen.

Työsuhteisuus toisi poimijoille turvaa nykyiseen asemaan verrattuna, kun ansiotasoon liittyvä riski pienenensi. Työntekijöiden suojaksi säädetyt lait kuten työsopimuslaki, työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki tulisivat sovellettaviksi. Hyväksikäytön mahdollisuutta työsuhteisuus ei poistaisi, mutta työsuojeluviranomaisten valvonta helpottuisi.

Asetusmuutokseen liittyvä lausuntokierros kestää helmikuun alkuun

Työ- ja elinkeinoministeriö kuulee nyt sidosryhmiä asetusmuutokseen liittyen. Sidosryhmät voivat antaa lausuntonsa 2.2.2023 mennessä. Muutoksen valmistelua jatketaan lausuntopalautteen perusteella. 

Lakimuutokset ovat vahvistaneet ulkomaisen työvoiman asemaa

Eduskunta edellytti marjalakia säätäessään, että hallituksen tulee seurata lain vaikuttavuutta ja antaa asiasta selvitys työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä. Selvitystä varten saatujen lausuntojen mukaan marjalaki on selkeyttänyt kerääjien asemaa ja ollut siten parannus sitä edeltävään aiesopimusmenettelyyn nähden. Erityisesti marja-alalla esiin nousseiden ihmiskauppaepäilyjen vuoksi on kuitenkin käynnistetty jo seuraavaa satokautta varten edellä kuvatut toimet, jotta poiminta saatetaan työsuhteiseksi. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut marjalakiin liittyvän selvityksen lisäksi myös kaksi muuta selvitystä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle eduskunnan vastauksissaan edellyttämällä tavalla. Selvitykset koskevat kausityölakiin ja ulkomaalaislakiin tehtyjä muutoksia, joiden tavoitteena on muun muassa parantaa hyväksikäytön uhrin asemaa. 

Selvityksien laatimiseksi ja lakien vaikuttavuuden arvioimiseksi järjestettiin syksyllä 2022 lausuntokierros. Lausuntojen mukaan myös nämä lakimuutokset ovat vahvistaneet ulkomaisen työvoiman asemaa, vaikka vaikuttavuutta onkin vaikea arvioida tarkasti, koska muutokset ovat olleet voimassa vasta vähän aikaa. 

Tarvittavia jatkotoimia arvioidaan selvitysten perusteella 

Hallitus on tällä hallituskaudella tehnyt määrätietoisesti työtä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjumiseksi. Keväällä valmistuu vielä kokonaisvaltainen hyväksikäytön vastainen strategia, jossa nyt annettujen selvitysten johtopäätökset huomioidaan jatkotoimien suunnittelussa.

Lisätietoja:
Luonnontuotteidenpoimijat: maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen, p. 0295 047 112
Eduskunnalle annetut selvitykset: erityisasiantuntija Nea Brandt, p. 0295 047 239