Energiaministerit keskustelevat järjestelmäintegraation roolista EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
EU:n energiaministerit keskustelevat maanantaina 14.12.2020 epävirallisessa ministerikokouksessa energiajärjestelmäintegraatiosta tulevien säädösehdotusten ja energiatavoitteiden näkökulmasta. Suomea ministerien videokokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Kokous korvaa energianeuvoston, jota ei koronatilanteen takia tänä vuonna järjestetä. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Alun perin energianeuvoston hyväksyttäväksi suunnitellut päätelmät käsitellään erikseen neuvoston kirjallisessa menettelyssä.
Keskustelun pohjaksi puheenjohtajavaltio Saksa kysyy ministereiden näkemyksiä EU:n vuoteen 2030 ulottuvien energiatavoitteiden mahdollisesta kiristämisestä, sekä siitä, mitkä EU:n sääntelyuudistukset nähdään ensisijaisina järjestelmäintegraation mahdollistamiseksi.
– Ilmastoneutraalin energiajärjestelmän rakentamisessa tarvitaan monia innovatiivisia ratkaisuja ja energian eri käyttömuotojen yhteispeliä. EU:ssa tulee panostaa laaja-alaisesti ilmastotavoitteita edistäviin ratkaisuihin ilman että voittavia teknologioita valitaan ennalta, painottaa ministeri Mika Lintilä.
– Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laaja valikoima erilaisia energiateknologioita. Tämänkin vuoksi meidän on EU:ssa turvattava jäsenvaltioiden oikeus valita itse jokaiselle parhaiten sopivat päästöttömät energialähteet, ministeri Lintilä muistuttaa.
Komissio julkaisi heinäkuussa EU:n energiajärjestelmän integraatiostrategian. Saksa viittaa toimittamassaan taustapaperissa strategiassa ehdotettuihin toimiin, joilla energiamarkkinaa kehitetään vähähiilisyyttä edistäväksi ja integroidummaksi. Samassa yhteydessä viitataan komission valmistelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntökokonaisuuteen (Fit for 55 -paketti). On mahdollista, että energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat uudet säädösehdotukset ovat osa tätä kokonaisuutta.
Suomi kannattaa energiajärjestelmän integraatiostrategian hyödyntämistä niin EU:n energiapolitiikan kuin muidenkin sektorien politiikkatoimien suunnittelussa. Suomi tukee entistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, ja ehdotusta EU:n 2030-päästövähennystavoitteen korottamisesta vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasoon verrattuna.
2030-tavoitteen korottaminen edellyttää myös energialainsäädännön uudelleenarviointia, sillä energian käytöllä on keskeinen rooli päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Suomi näkee kuitenkin tärkeänä, että komissio laatii uudelleentarkastelun pohjaksi kattavat vaikutusarvioinnit. Vaikutusarviointien tulisi sisältää jäsenvaltiokohtaisia arvioita.
Lainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella siitäkin syystä, että aiempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa. Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa vähäpäästöisten, integroitujen ratkaisujen laajaa käyttöönottoa
Lainsäädännön uudelleentarkastelun laajuus tulee pohtia huolella, sillä aikaisempien direktiivien toimeenpano jäsenvaltioissa on vielä kesken. Suomi katsoo, että keskeisin väline uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisuiden edistämisessä on EU:n laajuinen päästökauppa. Energiatehokkuusdirektiivin tulisi ensisijaisesti kannustaa todelliseen energiatehokkuuteen, ei energian kokonaiskulutuksen rajoittamiseen, joka voi jopa hankaloittaa esimerkiksi vähäpäästöisten power-to-X-ratkaisujen käyttöönottoa.
Energiajärjestelmäintegraatiossa sähköistyminen tulee olemaan keskeisessä roolissa, joten on tärkeää, että puhdasta energiaa on saatavilla riittävästi. Suomi muistuttaa myös, että toimijat tarvitsevat ennakoitavaa lainsäädäntöä, jotta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat merkittävät investoinnit voivat toteutua. On tärkeää, että EU kehittää ja hyödyntää teknologianeutraalisti vähähiilisiä energiaratkaisuja.
Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
elinkeinoministerin virkamiesavustaja (EU- ja kv-asiat) Nina Alatalo, TEM, puh. 050 431 8015
erityisasiantuntija Eero Karjalainen, TEM, puh. 050 501 7746 (energian EU-koordinaatio TEM:ssä) erityisasiantuntija Ville Niemi, UM/EUE, Bryssel puh. +32 479 470 175