TE-palvelut 2024 -uudistus
Ministerityöryhmä linjasi kunnille siirtyvien palvelujen rahoituksesta ja valtion tehtävistä

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi 2.12.2021 TE-palvelut 2024 -uudistuksen rahoitusmallista, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita työllisyyspalveluja. Ministerityöryhmä teki myös tarkennuksia aiempiin linjauksiin valtakunnallisista ja kunnille siirtyvistä tehtävistä.

”TE-palvelut -uudistus tuo kunnille paljon liikkumatilaa järjestää työnhakijoiden ja työnantajien palvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Vallan mukana tulee aina myös vastuu. Kannustavan rahoituksen lähtökohta on, että kunta hyötyy taloudellisesti hyvin hoidetuista työllisyyspalveluista”, ministerityöryhmän puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sanoo. 

Kannustava rahoitusmalli tukee työllistymistä, yritysten työvoimatarpeita ja kuntien elinvoimaa

TE-palvelujen uudistamisen tavoitteena ovat entistä paremmin kohdennetut, asiakaslähtöiset ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivat palvelut. Olennainen osa uudistusta on luoda kunnille rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita palveluja. Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyisi nykyistä enemmän taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy. 

Kunnan vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskisi jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu määräytyisi työnhakijan työttömyysetuuspäivien kertymän perusteella. Kannustavan rahoitusmallin mukaisesti jatkossa pelkkä työttömän aktivointi eli palveluihin ohjaaminen ei vaikuttaisi kunnan rahoitusvastuuseen työttömyysturvasta. Jatkovalmistelun pohjana on malli, jossa kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaisi nykyistä aiemmin ja kasvaisi portaittain.

Työttömyysturvan rahoitusvastuun siirto toteutettaisiin kunta–valtio-suhteessa kustannusneutraalisti. 

Kunnille siirtyvät TE-palvelut rahoitettaisiin sataprosenttisesti valtionosuudella

Ministerityöryhmä teki nyt linjauksia, joiden perusteella palveluiden rahoituksen valmistelua jatketaan. Valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia kohdennettaisiin kunnille työikäisen väestön ja 30 prosenttia laajan työttömyyden käsitteen perusteella. Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien ja palveluissa olevien yhteismäärää, jolloin myös palveluissa olevat tulevat huomioiduksi valtionosuuksien jakoperusteessa.

Laskennalliseen valtionosuusrahoitukseen siirryttäisiin vaiheittain kahden vuoden aikana, jotta kuntiin kohdistuvat muutokset pysyisivät maltillisina.

Valtio vastaisi työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän toimivuudesta ja ohjauksesta

Ministerityöryhmän mukaan valtio vastaisi palvelujärjestelmän ohjauksesta ja yhteistyössä kuntien kanssa kokonaisuuden toimivuuden arvioinnista. Jatkovalmistelua varten ministerityöryhmä teki linjauksia työllisyydenhoidon ohjauksesta:

• Valtioneuvosto linjaisi hallituskausittain työllisyydenhoidon tavoitteista, jotka ovat ohjauksen ja vuoropuhelun perustana.
• Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustettaisiin neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaisi nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä olisi työllisyydenhoidon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä työllisyydenhoidon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina ministeriöt ja kunnat.
• Jos kunta tai yhteistoiminta-alue ei kykene järjestämään laissa tai valtioneuvoston linjauksessa tarkoitettuja palveluja, ministeriö voisi päättää järjestämisvastuun toteutumista koskevan arviointimenettelyn aloittamisesta. 
• Arviointimenettelyn aikana kunta tai yhteistoiminta-alue laatisi yhdessä valtion kanssa toimintasuunnitelman riittävien palvelujen turvaamiseksi alueellaan. Arviointimenettelyn aloittamisen edellytyksistä ja prosessista säädettäisiin erikseen. 

Ministerityöryhmä totesi, että hajautettu palvelujärjestelmä edellyttää asiakkaiden palvelut kokoavaa ”yhtä luukkua” ja toimivaa asiakastietojärjestelmien kokonaisuutta. Valtakunnallisesti olisi myös tarkoituksenmukaista ylläpitää yhteistä tietovarantoa, joka samalla mahdollistaisi tiedolla johtamisen ja ohjauksen.

Hallitus antoi 25.11.2021 eduskunnalle esityksen digitaalisten TE-palveluiden uudistamisesta. Työmarkkinatori-palvelualusta olisi tarkoitus ottaa TE-palveluiden käyttöön toukokuussa 2022. Työmarkkinatori säilyisi työnhakijoiden ja työnantajien valtakunnallisena palvelualustana myös palveluiden siirryttyä kunnille. 

Lisäksi ministerityöryhmä linjasi, että uudistuksen myötä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) roolia vahvistettaisiin valtakunnallisen työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän ohjauksen toimeenpanossa. KEHA-keskuksen tehtäviä organisoitaisiin siten, että se pystyy tukemaan palveluiden siirtoa vuonna 2024.

Työttömyysturvatehtävien vaativat asiantuntijalausunnot ja palkkaturvatehtävät pysyisivät valtion tehtävinä

Ministerityöryhmä teki täsmennyksiä valtion ja kuntien rooleihin palveluiden osalta.

Ministerityöryhmä linjasi, että uudistuksessa työttömyysturvatehtävien vaativat asiantuntijalausunnot ja palkkaturvatehtävät olisivat valtion tehtäviä. 

Lisäksi ministerityöryhmä linjasi, että TE-palveluihin liittyvät maksatustehtävät siirtyisivät kuntien vastuulle. TE-asiakaspalvelukeskuksen neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävät siirtyisivät kuntiin siltä osin, kun palvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi.

Ministerityöryhmän linjausten pohjalta jatketaan hallituksen esityksen valmistelua. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.

Lisätiedot: 

työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372
hallitusneuvos Jan Hjelt, TEM, p. 0295 048 940