Selvitys: työperäisen maahanmuuton pisteytystä voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin
Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys tarkasteli eri maiden työperäisen maahanmuuton malleja. Pisteytystä toteutetaan ja hyödynnetään eri maissa eri tavoin. Sen hyödyntäminen Suomessa edellyttäisi selkeän tavoitteen määrittelyä.
Suomen nykyinen työperäisen maahanmuuton malli perustuu työnantajien kysyntään, eli Suomeen tuleminen vaatii työsuhteen tai työtarjouksen. Hakijan täytyy lisäksi täyttää valtion määrittämät edellytykset esimerkiksi vähimmäispalkasta. Luvan edellytykset ovat erilaiset riippuen esimerkiksi siitä, onko henkilö tulossa Suomeen erityisasiantuntijaksi vai työntekijäammattiin.
”On hyvä, että työperusteisen maahanmuuton pisteytysmalleja on nyt selvitetty kansainvälisen vertailun avulla. Tämä tarjoaa tietoa vaihtoehdoista poliittiselle arvioinnille tulevaisuudessa, kun Suomen työperäistä maahanmuuttoa kehitetään jatkossa”, sanoo työministeri Matias Marttinen, jonka toimeksiannosta selvitys tehtiin.
Pisteytys voi perustua joko hakijoiden keskinäiseen kilpailuun tai kelpoisuuteen
Työperäisen maahanmuuton pisteytys tarkoittaa, että hakijoita arvioidaan etukäteen määritellyillä kriteereillä. Kriteerejä voivat olla esimerkiksi koulutus, kielitaito, työkokemus ja ikä.
Selvityksen mukaan keskeisin ero eri maiden mallien välillä on, valitaanko hakijoita kilpailullisesti (ranking-malli) vai kelpoisuuteen (kynnysmalli) perustuen.
| Miten toimii | Edellytykset | Käytössä | |
| Ranking-malli | Perustuu kilpailuun. Hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen, ja vain korkeimmat pisteet saaneet kutsutaan hakemaan lupaa. | Raskaammat hallinnolliset rakenteet, toimii parhaiten suurella maahanmuuton määrällä, jolloin kilpailuasetelman luominen mahdollista. Pisteytys on pysyvän työperusteisen maahanmuuton ydin, ei riippuvainen olemassa olevasta työpaikasta. |
Kanada, Australia |
| Kynnysmalli | Perustuu kelpoisuuteen. Hakijoiden on ylitettävä ennakkoon määritelty vähimmäispistemäärä, jotta luvan voi saada. | Kevyemmät hallinnolliset rakenteet, toimii pienemmälläkin maahanmuuton määrällä. Ei korvaa työnantajien kysyntää, vaan täydentää sitä. Johtaa joko määräaikaiseen tai pysyvään lupaan. | Saksa, Itävalta, Uusi-Seelanti |
Pisteytystä voitaisiin hyödyntää osana Suomen työperäisen maahanmuuton järjestelmää, mutta sille pitäisi määritellä selkeä tavoite
Pisteytystä hyödyntävissä malleissa valtion rooli hakijoiden valinnassa on vahva, erityisesti verrattuna Suomen nykyiseen malliin. Molempia yllä kuvattuja malleja hyödynnetään eri maissa eri tavoitteisiin: pisteytyksellä voidaan esimerkiksi tarjota nopeampi kaista pysyvään oleskelulupaan tai myöntää halutuille osaajille oleskelulupa työnhakua varten.
Selvityksen mukaan pisteytystä voitaisiin hyödyntää Suomessakin kehittämällä nykyistä työperäisen maahanmuuton mallia. Tämä muun muassa vaatisi, että pisteytykselle valitaan tavoite ja pisteytettävät elementit ja niiden käytännön arviointitapa määritellään selkeästi.
Pisteytys todennäköisesti lisäisi hallinnollisia vaiheita muuttajalle ja hallinnollista taakkaa viranomaisille ja mahdollisesti työnantajille. Näin ollen myös saavutettavien hyötyjen tulisi olla selkeitä, jotta lisäpanostukset ovat kannattavia.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Satu Salonen, TEM, p. 0295 047 149
työministerin erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 047 318 (kysymykset ministerille)