Selvitys: Yhteiskunnallisissa yrityksissä on potentiaalia osatyökykyisten työllisyyden lisäämiseen
Suomi pyrkii aktiivisesti edistämään yritystoimintaa ja sen edellytyksiä. Yritystoiminnan kautta luodaan kestävää kasvua sekä edellytyksiä työllisyydelle ja hyvinvoinnille, myös heikossa asemassa olevien työllisyydelle.
Yhteiskunnallisilla yrityksillä on kuitenkin erityspiirteitä ja -tarpeita, joita ei tunnisteta nykyisissä yritystoimintaa tukevissa strategioissa ja politiikoissa. Yhteiskunnallisia yrityksiä ei huomioida riittävästi yritystoiminnan edellytyksiä edistettäessä. Tulokset käyvät ilmi 26.2.2020 työministeri Tuula Haataiselle luovutetusta selvityksestä.
Jotta yhteiskunnalliset yritykset voisivat parantaa liiketoimintaansa ja työllistää nykyistä enemmän, tulisi toiminnan tunnettavuutta lisätä ja tunnistaa paremmin niiden erityispiirteet. Yhteiskunnalliset yritykset tulisi huomioida myös julkisissa työllisyys- ja yrityspalveluissa.
Hallituksen tavoitteena on parantaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä osa-työkykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistämiseksi. Tämän työn pohjaksi Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n tutkija Harri Kostilainen selvitti työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä yhteiskunnallisten yritysten nykytilannetta Suomessa.
Sote, työllisyys ja kiertotalous yleisimpiä yhteiskunnallisten yritysten toimialoja
Suomessa on selvityksen mukaan noin 1 700 yhteiskunnallista yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 5,8 miljardia euroa. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaa on useilla toimialoilla. Pääosa toimii selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan palveluissa, työllistämis- sekä ympäristö- ja kierrätystoimialoilla.
Työpaikkoja selvityksen mukaisissa yhteiskunnallisissa yrityksissä on yli 50 000. Eniten työpaikkoja on yrityksissä, jotka ovat saaneet Suomalaisen Työn Liitto ry:n Yhteiskunnallinen Yritys -merkin (22 500 työpaikkaa) ja sote-yhdistyksissä (26 500 työpaikkaa). Selvityksen mukaan potentiaalia osatyökykyisten työllistämiseen on erityisesti näissä kahdessa ryhmästä. Myös muut yhteiskunnalliset yritykset voisivat työllistää merkittävän määrän muun muassa osatyökykyisiä.
– Ryhdymme tämän selvityksen perusteella välittömästi kunnostamaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa, sillä osatyökykyisten työllistyminen on tärkeää. Yhteiskunnallisten yritysten tarpeita tarkastellaan myös työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä, sanoo työministeri Tuula Haatainen.
Ehdotuksia yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytysten vahvistamiseksi
Voidakseen kehittää liiketoimintaansa ja työllistää enemmän, yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat selvityksen mukaan niille soveltuvia toimenpiteitä, joilla lisätään liiketoimintamallin valmiuksia, tunnettavuutta, resursointia ja osaamista. Yhteiskunnallisten yritysten omistus ja tehtävät ovat erilaisia.
Selvitys antaa myös politiikkasuosituksia hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen edistämiseksi. Lisäksi selvitys sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kansallisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisen strategiaan.
Mikä on yhteiskunnallinen yritys?
- Yhteiskunnalliselle yritykselle ei ole vakiintunutta kansallista määritelmää.
- EU:n lainsäädännössä yhteiskunnalliset yritykset on määritelty.
- Myös muilla EU-mailla voi olla määritelmiä yhteiskunnalliselle yritykselle.
- Yhteiskunnalliset yritykset toimivat markkinoilla kuten mitkä tahansa yritykset ja eri yhteisömuodoissa ja myös verkostoituen muiden yritysten kanssa.
- Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminnalla on yhteiskunnallinen päätavoite, joka on yleensä sosiaalinen tai ympäristöllinen. Yhteiskunnallinen yritys käyttää pääosan voitostaan tai ylijäämästään yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Tämä on kirjattu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Yrityksen johtamis- ja hallintomalli voi kuvastaa tavoitetta.
- Selvityksessä ehdotetaan, että Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen Yritys
- -merkkiä käytettäisiin suomalaisen yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän perustana.
- Yhteiskunnallinen Yritys -merkin kriteereihin kuuluvat muun muassa yhteiskunnallisten tai ympäristöongelmien ratkaiseminen yrityksen tarkoituksena, suurimman osan voitosta käyttäminen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen sekä liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys.
Lisätiedot:
erityisavustajista Timo Nevaranta, TEM, p. 050 5741 430 ja timo.nevaranta(at)tem.fi
hallitusneuvos Lippe Koivuneva, TEM, p. 0295 049 236 ja lippe.koivuneva(at)tem.fi
tutkija Harri Kostilainen, Diak, p. 040 501 9394 ja harri.kostilainen(at)diak.fi
Katso julkistustilaisuuden tallenne valtioneuvoston sivulta: Selvitys yhteiskunnallisista yrityksistä Suomessa