Seminaari pohti keinoja innovatiivisen biotalouden arvonlisän vauhdittamiseksi
Biotalouden arvonlisän vauhdittaminen yleisesti ja eri toimialojen näkökulmista olivat pääteemoina Helsingissä 6.6.2023 järjestetyssä seminaarissa, jonka päävieraana oli Euroopan komission Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston varapääjohtaja Magda Kopczynska. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 130 kutsuvierasta. Seminaarin järjestivät maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Seminaarin englanninkielisen osuuden avasi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (MMM). Hänen jälkeensä varapääjohtaja Magda Kopczynska pohti biotalouden mahdollisuuksia maaseudun liiketoiminnan monipuolistajana. Osion muut puhujat olivat alivaltiosihteeri Petri Peltonen (TEM), joka päivitti Suomen biotalousstrategian toimeenpanon tilannetta, VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen vetäjä Jussi Manninen valottaen näkymiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja biotalouteen sekä metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen.
Seminaarin suomenkielisessä osuudessa pohdittiin keinoja arvonlisän kasvattamiseksi alueilla ja eri sektoreilla sekä biotalouden alueellisen toimeenpanosuunnitelman roolia arvonlisän tuottajana. Alustuksen ja alueiden puheenvuorojen jälkeen yrityspaneelissa keskusteltiin biotalousstrategian tavoitteena olevasta biotalouden jalostusarvon nostamisesta 26 miljardista eurosta 50 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä.
Husu-Kallio: Tulevaisuuden biotalouspolitiikka kytkeytyy nykyistä vahvemmin teollisuuspolitiikkaan
Seminaarin avannut kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio arvioi, että biotalouden ja sen toimintaympäristön kehitys tapahtuvat nyt nopealla tahdilla. Esimerkiksi biogeenisen hiilen talteenoton käyttöönotto viimeistään 2030-luvulla vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Hän painotti, että on suunniteltava tulevaisuuden kannalta kestävää politiikkaa, joka ei estä tällaista teknologista kehitystä.
”Tulevaisuudessa biotalouspolitiikka kytkeytyy nykyistäkin vahvemmin teollisuuspolitiikkaan ja toivomme, että tämä tunnustetaan myös EU-tasolla. Olen vakuuttunut, että se on välttämätöntä kestävämmän lisäarvon tuottamiseksi eurooppalaisessa biotaloudessa”, Husu-Kallio totesi.
Hän korosti myös vuoden alussa perustetun Suomen metsäbiotalouden tiedepaneelin merkitystä tieteeseen perustuvassa päätöksenteossa ja tuettaessa metsäalan innovaatioiden kehittämistä. Husu-Kallion mukaan on tärkeää, että meillä on riippumaton tieteellinen elin, joka arvioi uusinta tietämystä ja pyrkii löytämään kestävimmät ratkaisut.
Myös alueelliset biotalouden toimintasuunnitelmat ovat tärkeä työkalu, joka ohjaa Suomea kohti korkeampaa lisäarvoa biotaloudessa. Niiden avulla alueet voivat rakentaa toimintaansa perustaen paikallisille vahvuuksilleen. Husu-Kallio kiitti Euroopan komission halua edistää alueellisia innovaatiolaaksoja sekä niiden verkottumista, ja erityisesti sen työtä biotalouden ja ruokasektorin innovaatiolaakson kehittämisessä. Hän toivoo, että Suomesta löytyy alueita, jotka ovat kiinnostuneita liittymään tähän innovaatioverkostoon.
Peltonen: Valtio on lisäämässä TKI-investointeja – Biotalouden TKI-tiekartta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä
Alivaltiosihteeri Petri Peltonen valotti alustuksessaan vuonna 2022 annetun uuden biotalousstrategian toimeenpanon tilannetta. Strategia tavoittelee biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamista vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kasvavia satsauksia tutkimukseen ja kehittämiseen biotalouden kaikilla sektoreilla. Lähtökohta tähän on lupaava. Valtio on lisäämässä TKI-rahoitusta tuoreen TKI-rahoituslain, ja tulevan hallituksen ohjelman, viitoittamalla kasvu-uralla. Elinkeinoelämä on osaltaan ilmoittanut valmiudestaan lisätä TKI-investointejaan vastaavalla tavalla.
Kasvavan resurssinäkymän mukainen biotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotiekartta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä Business Finlandin ja Suomen Akatemian kanssa.
Myös Peltonen painotti puheenvuorossaan biotalouden kasvavaa merkitystä EU:n vihreän siirtymän teollisuuspolitiikassa. Biopohjaiset korkean arvonlisän uudet tuotteet tulisi nähdä myös Brysselissä nykyistä paremmin kestävinä ja ilmastomyönteisinä ratkaisuina. Niillä voidaan myös vähentää Euroopan strategista riippuvuutta tuontimateriaaleista sekä korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.
Packalen: Ruotsin ja Viron biotalouden strategiatyö tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen EU:ssa
Seminaarin päätti ylijohtaja Tuula Packalen maa- ja metsätalousministeriöstä. Hän totesi, että Suomi on erittäin tyytyväinen siihen, että Viro ja Ruotsi ovat laatimassa omia biotalousstrategioitaan ja tiekarttojaan.
”Alueellisten biotalouksien kehittämisyhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös vaikuttamiseen EU:ssa”, ylijohtaja Packalen tiivisti.
Tallenne webinaarista löytyy tilaisuuden jälkeen tästä osoitteesta. Myös tilaisuuden esittelyaineisto tulee verkkoon biotalous.fi-palvelun tapahtumasivulle: Seminaari 6.6.2023, Innovatiivisen biotalouden arvonlisän vauhdittaminen
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Ulla Palander, TEM, p. 029 504 9235
biotalousneuvos Anne Vehviläinen, MMM, p. 029 516 2236