Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Toimialojen vähähiilitiekarttojen valmistelu edennyt aikataulussa

Työ- ja elinkeinoministeriö 5.5.2020 11.16
Tiedote

Toimialojen tiekarttatyö osoittaa, että energiaintensiivinen teollisuus on ottanut Suomessa aktiivisen roolin ilmastoneutraalin tulevaisuuden suunnittelussa. Työ- ja elinkeinoministeriön 5.5.2020 järjestämä tiekarttatyön Riittääkö energia -webinaari, paneutui puhtaan energian tuotantoon ja energian tarpeeseen tulevaisuudessa. Tarvittavien investointien osalta esillä oli se, miten koronakriisistä elpyminen vaikuttaa investointeihin pyrittäessä kohti vuoden 2035 ilmastotavoitetta.

– Vajaa vuosi sitten paalutimme, että toimialojen vähähiilisyyden tiekartat tulee valmistella ripeästi ja kesäkuuhun 2020 mennessä. Aikataulua pidettiin äärimmäisen tiukkana. Työ on kuitenkin edennyt suunnitellusti koronakriisistä huolimatta, kiitteli elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Kuten tänään kuulemme, vähähiilinen yhteiskunta vaatii paljon päästötöntä sähköä. Meidän tulee yhdessä varmistaa, että sitä on saatavilla riittävän paljon ja riittävän halvalla. Tämä avaa ovet entistä vihreämmälle kasvulle ja puhtaiden teknologioiden uusille liiketoimintamahdollisuuksille, Lintilä jatkoi.

– Tiekartat toimivat vahvana syötteenä uudelle ilmasto- ja energiastrategialle. Olen myös kuullut yhä enemmän toiveita vihreästä elvytyksestä, ja itse asiassa siinä ajattelussa on paljon samaa kuin vähähiilitiekartoissa. Toivon, että tiekarttatyön oppeja voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon samalla, kun valtio elvyttää Suomen taloutta ylös koronakriisistä, ministeri Lintilä totesi.

Teollisuuden päästövähennykset voivat olla ratkaisevassa osassa 2035-tavoitteen kannalta

Pöyry on toiminut tiekarttatyön konsulttina suurille teollisuusliitoille. Vice president Petri Vasara esitteli työn aikana tunnistettuja teollisuuden (metsä, tekno ja kemia) mahdollisuuksia päästövähennyksiin.

Vasara painotti, että elinkelpoinen ja kilpailukykyinen teollisuus on perusedellytys kehitykselle. Lisäksi edellytyksiin ja samalla ainutkertaisiin mahdollisuuksiin kuuluvat osaaminen, TKI-panostukset, uusien teknologioiden skaalaaminen teolliseen mittakaavaan ja kannustava sekä vähähiilisten investointien kannalta suotuisa markkinaympäristö, Vasara listasi.

– Skenaarioissa teollisuudessa vuoteen 2035 mennessä tehtävät toimet mahdollistaisivat erittäin merkittävästi kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen. Tarkasteltujen teollisuuden päätoimialojen kasvihuonekaasupäästöt voivat vähentyä vähähiiliskenaariossa jopa yli 10 Mt vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015, Vasara valotti.

– Vähähiilinen, hinnaltaan kustannuskilpailukykyinen ja toimitusvarma sähkö on monen keskeisen päästövähennystoimen edellytys. Skenaarioissa teollisuuden sähkön kulutuksen arvioidaan kasvavan nykytasosta jopa 50 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.

Sähköistyminen on suuri mahdollisuus yhteiskunnalle – ilmastoneutraali tuotanto mahdollista

Webinaarissa energiateollisuuden puheenvuoron esittänyt toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistutti, että energiantuotannon päästöt ovat pudonneet jyrkästi viimeisen 10 vuoden aikana. Jatkossa sähkömarkkinoilla on kaikki edellytykset tuottaa riittävä määrä ilmastoneutraalia sähköä.

– Sähköistyminen on suuri mahdollisuus koko yhteiskunnalle. Sen myötä sähkön käyttö kasvaisi merkittävästi 2030-luvulla ja sen jälkeen. Sähköjärjestelmän suuret haasteet liittyvät tuotannon ja kulutuksen jokahetkiseen tasapainoon. Sähköistyminen edellyttää toimivia ja laajoja sähkömarkkinoita, vahvoja verkkoja, joustavaa kysyntää ja säätövoimaa.

– Lämmityksen päästöt romahtavat 2020-luvulla, kun hiili poistuu, turpeen käyttö vähintään puolittuu ja öljylämmityksestä luovutaan. Haasteeksi muodostuu kasvava kestävien puupolttoaineiden tarve, kunnes uusia teknologioita on laajasti käytettävissä. Ilmastoneutraalius edellyttää myös eri energiajärjestelmien (sähkö, lämmitys, liikenne, teollisuus) integraatiota, Leskelä muistutti.

Fingrid vahvistaa verkkoa vastatakseen nopeasti kasvavan tuulivoiman siirtohaasteeseen

Johtaja Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj:stä muistutti esityksessään siitä, että tuulivoiman tuotannon kasvu keskittyy tällä hetkellä voimakkaasti etenkin länsirannikon pohjoisiin osiin, kun kulutuksen oletettu kasvu on etelässä. Sähkön siirron tarve pohjoisesta etelään ja länsirannikolta itään kasvaa voimakkaasti. Fingridin onkin tarkoitus rakentaa Pohjois- ja Etelä-Suomen välille 2500 MW lisää siirtokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.

– Tuulivoimaa rakennetaan nyt kiivaasti ja markkinaehtoisesti. Vuosittainen energiantuotanto kasvaa nykyisestä 6 TWh:sta jopa 15 TWh:iin jo vuonna 2022, jolloin tuulivoiman vuosituotanto ohittaa vesivoiman vuosituotannon, Jyrinsalo kuvaili. – Lähitulevaisuudessa tuulivoiman lisäys on noin 1000 MW vuodessa, minkä lisäksi hiilivapaat teollisuusprosessit alkavat merkittävästi kasvattaa sähkön kulutusta. Tämä vaatii runsaita investointeja myös kantaverkkoon.

– Fingrid päivittää vuoden 2020 aikana pitkän tähtäimen verkkovisionsa. Selvitämme tuulivoiman ja kulutuksen kehittymistä ja maantieteellistä sijoittumista. Toimialojen tiekartat ovat merkittävä syöte tähän työhön, Jyrinsalo totesi.

Ilmastoratkaisut edellyttävät vakaata suuria investointeja ja vakaata toimintaympäristöä

Tilaisuuden loppupuheenvuorossa ylijohtaja Riku Huttunen muistutti tarpeesta investoida vähähiilisten teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Ilmastoratkaisuiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen investoidaan meillä arviolta 35 miljardia euroa vuosina 2020–2050.

– Ennen pitkää edelläkävijyys tuo niin teknologioille kuin tuotteillekin laajempia markkinoita. Haasteena on kuitenkin tehdä uuden teknologian investoinneista kannattavia suhteessa konventionaaliseen teknologiaan.

– Energiantuotannon ja teollisuuden investoinneissa korostuu myös vahvasti tarve pitää sääntely- ja toimintaympäristö vakaana ja ennustettavana. Riskinä on kilpailukyvyn menetys ja viime kädessä hiilivuoto, Huttunen muistutti.

Uuden ilmasto- ja energiastrategia valmistelussa hyödynnetään tiekarttatyön tuloksia

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on käynnistetty myös uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Strategia tehdään koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Se valmistuu kesällä 2021 ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Strategiatyössä otetaan huomioon 2035-tavoitteen lisäksi eri ministeriöissä tehtävä sektorikohtainen selvitystyö sekä muun muassa komission tuleva Green Dealiin liittyvä tiedonanto EU:n vuodelle 2030 asetettujen päästövähennystavoitteiden kiristämisestä.

Strategiatyön tueksi käynnistetään VN TEAS -taustaselvitys: ”Energia- ja ilmastopolitiikan toimet hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi”. Sen toteuttaa VTT:n johtama konsortio. Tämä HIISI-hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita mm. ajallisesti rinnan laadittavien kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmistelussa.

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. 050 365 3412 (toimialojen tiekartat)
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4819 (ilmasto- ja energiastrategia)

Palaa sivun alkuun