Työolobarometri 2019: Palkansaajien varmuus oman työn säilymisestä vahvistui juuri ennen koronaa

Työolobarometrin ennakkotiedot kertovat, että vuonna 2019 työelämä kehittyi monessa suhteessa myönteiseen suuntaan. Viime vuoden talouden positiivinen vire näkyy tuloksissa selvästi. Koronakriisi ei näy vuoden 2019 tuloksissa lainkaan.

Vuonna 2019 työpaikkojen henkilöstömäärissä tapahtui kasvua ja irtisanomisen uhka vähentyi. Myös varmuus oman työpaikan säilymisestä ja usko omiin työllistymismahdollisuuksiin työttömyyden uhatessa, olivat vahvistuneet vuodesta 2018.

Suurin osa (83 %) palkkasaajista mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia koko ajan uusia asioita. Niin ikään valtaosa (80 %) koki, että omalla työpaikalla pyritään systemaattisesti vaikuttamaan osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Vaikka vuoteen 2018 verrattuna tuloksissa ei tapahtunut suuria muutoksia, kehitys on pitkällä aikavälillä ollut hyvin myönteistä.

Koulutukseen osallistuminen, koulutuspäivien määrä sekä työssä opiskelu olivat hieman vähentyneet vuodesta 2018. Huomion arvioista on, että viime tutkimuskertaan verrattuna selvästi useampi palkansaaja oli kehittänyt taitojaan ja osaamistaan siten, että voisi tulevaisuudessa työskennellä uusissa tehtävissä. 

Vuonna 2019 palkansaajista peräti puolet sanoi, että oli kehittänyt taitojaan ja osaamistaan tulevaisuutta silmällä pitäen, kun vastaava osuus vuonna 2018 oli 39 prosenttia.

- On erittäin hyvä, että osaamisen ja taitojen kehittäminen yleistyi kaikissa ikä- ja sosioekonomisissa ryhmissä. Se on lisännyt valmiuksia, jotka parantavat työntekijöiden mahdollisuuksia selvitä myös koronaepidemian äkillisesti mullistamassa työelämässä, sanoo työministeri Tuula Haatainen.

Etätyö yleistyy vuosi vuodelta

Vaikka joustavien työaikajärjestelmien yleisyydessä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia vuoden 2018 jälkeen, työn joustavuus ja etätyö ovat yleistyneet. Vuonna 2019 palkansaajista noin joka neljäs (23 %) teki säännöllisesti etätyötä ja vajaa kuudesosa (14 %) satunnaisesti. 

Sosioekonomisten ryhmien väliset erot olivat suuret: etätyö oli selvästi yleisempää ylemmille toimihenkilöille kuin alemmille toimihenkilöille tai työntekijöille. Valtiolla etätyö oli huomattavasti yleisempää kuin muilla sektoreilla.

- Sosioekonomisen aseman tuomat erot etätyön teossa tulevat vahvasti esille vuoden 2019 työolobarometrin tuloksissa. Nyt koronakriisissä tulee lisäksi muistaa, että on yhä paljon töitä, joissa etätyö ei ole mahdollista. Korona-aikana meidän täytyy pitää huoli siitä, että eriarvoisuus työelämässä ei tule kasvamaan. Muuten tulevien vuosien työolobarometrin tulokset ovat surullista luettavaa, työministeri Haatainen toteaa. 

Mikä on työolobarometri?

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2019 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2019 tutkimukseen vastasi 1 555 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.

Työolobarometrin tulokset on perinteisesti julkaistu kahdessa osassa: keväällä ennakkotiedot ja syksyllä loppuraportti.

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen, TEM, puh. 029 504 7009 tai etunimi.sukunimi(at)tem.fi