Ensimmäinen väkivallan ja häirinnän torjumisesta tehty yleissopimus hyväksytty

Sopimus sekä sitä täydentävä suositus ovat ensimmäiset työelämässä esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumista koskevat kansainväliset instrumentit. Ne kattavat myös sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän torjunnan.

Yleissopimus ja suositus hyväksyttiin YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestö ILOn työkonferenssissa 21.6.2019.

Sopimus on oikeudellisesti velvoittava

Yleissopimuksen tarkoituksena on suojella työn piirissä olevia laajasti.

Sopimus suojelee työsopimussuhteessa olevien työntekijöiden lisäksi muun muassa harjoittelijoita, työnhakijoita ja vapaaehtoisia sekä työnantaja-asemassa olevia henkilöitä, joilla on työnantajalle kuuluvaa toimivaltaa, tehtäviä tai velvollisuuksia.

Yleissopimus kattaa myös muun kuin varsinaisen työpaikan, esimerkiksi työhön liittyvät tapahtumat ja koulutuksen, työmatkat sekä työhön liittyvän viestinnän eri välineillä.

Yleissopimus on oikeudellisesti sitova instrumentti, joka tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun kaksi jäsenvaltiota ovat sen ratifioineet. Kunkin jäsenvaltion osalta yleissopimus tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun sen ratifiointi on rekisteröity.

Suositus ei ole oikeudellisesti sitova, vaan se tarjoaa ohjeistusta siitä, kuinka sopimusta voidaan soveltaa.

ILO 100 vuotta – juhlan kunniaksi annettiin vuosisatajulistus

ILOn työkonferenssi hyväksyi myös 100-vuotisjuhlaansa liittyen työn tulevaisuutta käsittelevän vuosisatajulistuksen. Julistuksen tavoitteena on linjata ILOn ja sen jäsenvaltioiden politiikkaa vastattaessa työelämän ja yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin.

Suositukset koskevat muun muassa ihmisarvoisen työn edistämistä tuottavuuden lisäämiseksi ja työelämän tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden parantamista. Suositukset koskevat tukea uuden teknologian käyttöönottoon, tukea ilmastoneutraaliuteen liittyvien työmarkkinasiirtymien yhteydessä sekä pääsyä elinikäiseen oppimiseen, työvoimapolitiikan toimiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin. 

Suositukset koskevat lisäksi lakisääteistä tai työehtosopimuksiin perustuvaa vähimmäispalkkaa, enimmäistyöaikojen sääntelyä, työntekijöiden yksityisyyden suojelua sekä toimia, joilla voidaan hyödyntää työn digitalisoinnin mahdollisuuksia ja vastata sen tuomiin haasteisiin, mukaan lukien alustatalouden työt.

Suomi pitää tärkeänä julistuksen pyrkimystä parantaa globalisaation hallintaa lisäämällä muun muassa kauppapolitiikan ja työelämän oikeuksien kytkentää sekä käsittelemällä yritysten yhteiskuntavastuuta kansainvälisissä hankintaketjuissa.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM, p. 0295 064 131
neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen, TEM, p. 0295 048 938
hallitusneuvos Hanna-Mari Pekuri, STM, p. 0295 163 459
neuvotteleva virkamies Päivi Yli-Pietilä, STM, p. 0295 163 228