- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Alueiden välinen verkostoyhteistyö
- Määrärahajaot
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
ILO 100 vuotta
YK:n kansainvälinen työjärjestö, ILO, täytti 100 vuotta pohtien globaalien työmarkkinoiden ja työn tulevaisuutta työelämän murrosvaiheessa. Kaupan vapautumisen ja teknologisen kehityksen myötä yritykset voivat teettää aiempaa helpommin töitä mm. halvempien työvoimakustannusten maissa sekä lähempänä suuria markkina-alueita.
ILO perustettiin vuonna 1919 edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta kestävän maailmanrauhan säilyttämiseksi. ILO pyrkii edistämään ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa. Suomi tuli ILOn jäseneksi samalla kun se liittyi Kansainliittoon vuonna 1920.
Kolme tapahtumaa juhlavuoden kunniaksi
Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen ILO-neuvottelukunta järjestivät 100-vuotisjuhlan yhteydessä Suomessa kolme tilaisuutta. Tilaisuuksissa käsiteltiin ajankohtaisia työelämää koskettavia aiheita. Ne koskivat työn murrosta ja osaamista, työelämän tasa-arvoa, työntekijöiden ja työnantajien yhdistymisvapautta ja neuvotteluoikeutta. Samalla pohdittiin ILOn roolia ja vaikuttavuutta.
Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin toukokuussa Tampereella, toinen syyskuussa Rovaniemellä ja kolmas tilaisuus helmikuussa 2020 Helsingissä. Suomi järjesti myös Genevessä yhdessä Sveitsin kanssa ILO-aiheisen tilaisuuden marraskuussa 2019.
- Tampere, to 9.5.2019: "Osaaminen ja johtajuus muuttuvassa työelämässä" Ohjelma
- Rovaniemi, to 19.9.2019 "Kansainvälinen työjärjestö ILO ja yhdenvertaisuuden edistäminen (sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työssä, väkivalta ja häirintä työssä, kotitaloustyö)". Rovaniemen ohjelma ja videotallenne,
diat: ILOn ja sen toiminnan esittely (TEM ja STM),
uusi, nro 190, väkivalta ja häirintä työssä -sopimus (STM)
kotitaloustyösopimus nro 189 (Jokela, THL). - Geneve, ke 27.11.2019 Future of Work Summit
paneelikeskustelun videotallenne: Constructing an Inclusive, Productive and Sustainable Future of Work. - Helsinki, ti 11.2.2020 korkean tason kutsuvierastilaisuus
ILOssa 100-vuotisjuhla huipentui Genevessä 10.–21.6.2019 pidetyssä konferenssissa. Siellä hyväksyttiin ensimmäinen väkivallan ja häirinnän torjumisesta tehty yleissopimus ja sitä täydentävä suositus. Siellä julkaistiin myös ILOn tulevia haasteita linjaava 100-vuotisjulistus. Suomea työkonferenssissa edusti valtioneuvoston nimittämä valtuuskunta.
Ensimmäinen väkivallan ja häirinnän torjumisesta tehty yleissopimus hyväksytty (TEM ja STM tiedote, 27.6.2019)
Ihmisarvoinen työ rakentuu investoinneista elinikäiseen oppimiseen, yhdenvertaisuuteen ja sosiaaliturvaverkostoon
Juhlavuoden keskustelua pohjustamaan ILO julkaisi 22.1.2019 tulevaisuuden työtä tarkastelevan maailmankomission raportin. Siinä pohditaan merkittäviä mahdollisuuksia ja haasteita, jotka liittyvät työn digitalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja väestön muutoksiin. Komission puheenjohtajina olivat Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa.
Raportin suosituksissa korostetaan tarvetta panostaa elinikäiseen oppimiseen ja sosiaaliturvaverkostoon sekä parantaa yhdenvertaisuutta. Myös työmarkkinainstituutioiden ja työmarkkinavuoropuhelun kehittämistä sekä vihreän talouden edistämistä ihmisarvoisen työn ja kestävän työelämän keinoin korostetaan.
ILO on luonteeltaan normatiivinen järjestö, jonka kokouksissa hallitukset, työnantajat ja työntekijät valmistelevat yhdessä työelämän globaaleja standardeja. Viimeisimpänä (ILOn työkonferenssissa 2019) valmistui väkivallan ja häirinnän torjuntaa työelämässä koskeva sopimus ja suositus.
ILOista vuotta 2019!
ILOn juhlavuosi tarjosi Suomelle hyvän mahdollisuuden vaikuttaa kestävän kasvun kannalta keskeisiin asioihin kansainvälisen yhteistyön kautta. ILOn tunnistamat työelämän tulevaisuuden haasteet ovat kovin samanlaisia kuin Suomessa ministeriöiden kansliapäälliköiden Mahdollisuudet Suomelle -työssä esille nostamat. Näin taustoittavat juhlavuoden merkitystä Antti Närhinen ja Päivi Kantanen blogikirjoituksessaan.
Lisätietoja: Liisa Heinonen, Päivi Kantanen, Elli Nieminen