Hyvinvoivat ja osaavat ihmiset ovat avainasemassa tuottavuuskasvun lisääjinä
Suomalaisilla työpaikoilla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa tuottavuutta. Työntekijät ovat erittäin osaavia ja työhyvinvointi on pitkällä aikavälillä kohentunut selvästi, kirjoittaa työministeri Arto Satonen kolumnissaan.
Tuottavuuskasvun parantamisessa on kyse kyvystä strategiseen johtamiseen. Siis siitä, miten työhyvinvointia ja jatkuvaa oppimista tukemalla ja koko henkilöstön kanssa yhteistyössä saadaan aikaan liiketaloudellisesti kannattavia innovaatioita.
Tuottavuuskasvu on Suomessa laahannut jäljessä verrokkimaihin jo yli vuosikymmenen ajan. Selityksiä menetetylle vuosikymmenelle on monia. Työelämän uudistumisen näkökulmasta keskeisissä ICT-investoinneissa Suomi on jäänyt takamatkalle. Innovatiivisten yritysten joukko on liian kapea. Työpaikat eivät ole löytäneet tarpeeksi osaajia.
Mistä löytyisivät avaimet yritysten innovatiivisuuden kasvattamiseen?
Tuoreen työelämän tilannekuvaraportin mukaan korkean tuottavuuden eturintamassa kulkevia yrityksiä yhdistää useampi asia. Näitä ovat oppimisen kulttuuria vahvistava johtaminen, henkilöstön laaja osallistaminen, yhteistyöverkostot tutkimusorganisaatioihin sekä digitalisaation kokonaisvaltainen hyödyntäminen.
Tuottavuutta kasvattavat innovaatiot syntyvät tutkimuksesta ja uuden kehittämisestä. Parlamentaarisesti sovittuna tavoitteena on nostaa Suomen T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. T&K-toimintamenojen lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä. Julkisen rahoituksen rinnalle tarvitaan yksityisiä T&K-investointeja. Lisäksi tarvitaan osaamista ja hyvinvoivia työntekijöitä.
Inhimillinen pääoma on tärkein tuottavuuden lähde
Inhimillisen pääoman merkitys talouskasvulle on kiistaton. Työtehtävät vaativat entistä enemmän korkeaa osaamista. Työikäisten taidot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen yhä huippuluokkaa – oli sitten kyse luku- tai numerotaidoista tai ICT-osaamisesta. Aikuiset suhtautuvat jatkuvaan oppimiseen myönteisesti, ja työpaikat ovat heille tärkein oppimisympäristö.
Meillä on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa tuottavuutta työpaikoilla. Ratkaisevaa on, miten tietoa ja osaamista sekä ICT:n tuomia mahdollisuuksia saadaan hyödynnettyä, miten saadaan aikaan innostus tehdä asioita entistä paremmin ja luodaan yhdessä innovaatioita. Kehittämisen ja yhteistyön tuloksena syntyy entistä parempia toimintaprosesseja sekä uusia tuotteita ja palveluja.
Oppiminen, toimiva ja kannustava työyhteisö sekä aikaansaamisen ja merkityksellisyyden kokemukset luovat hyvinvointia. Kyse on kokonaisuuden strategisesta johtamisesta.
Katse kohti 2030-luvun työelämää
Nykytilanteen ymmärtämiseksi ja tulevaisuuden työelämän rakentamisen pohjaksi tarvitaan tutkimusta sekä suomalaisen työelämän vahvuuksien ja kipukohtien yhteistä arviointia. Tarvitaan tietoon perustuvaa yhteistä keskustelua ja ymmärrystä siitä, miten työelämää parhaiten kehitetään, niin että työelämän laatu ja tuottavuus säilyvät ja kohenevat jatkossa.
Loppuvuodesta alamme yhteistyössä laatia 2030-luvulle ulottuvaa työelämän kehittämisstrategiaa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kutsuvat työmarkkinajärjestöjä ja sidosryhmiä mukaan tähän tärkeään tehtävään.
Arto Satonen
työministeri