Raportti: Pyrkimykset yritystukien karsimiseksi tuloksettomia, paine tukien kasvattamiseen suuri

Yritystukien määrä on lisääntynyt ja useat tekijät ylläpitävät kasvupainetta myös jatkossa. Yritystukien leikkauksilla aikaan saatavaan julkisen talouden liikkumavaraan kannattaakin suhtautua epäillen, koska poliittisessa päätöksenteossa leikkaukset ovat osoittautuneet miltei mahdottomiksi toteuttaa, arvioidaan 21.4.2022 julkaistussa Yritystukien tutkimusjaoston kolmannessa vuosiraportissa.

Yritystuet kasvoivat tilapäisesti uudelle tasolle koronapandemian aikana. Vuosina 2020 ja 2021 korona-avustuksia myönnettiin yhteensä noin 2,9 miljardia euroa. Taudin leviämisen hallinta ja tukitoimet edesauttoivat talouden nopeaa käännettä nousu-uralle. Myös uusien yritysten perustaminen ja talouden rakennemuutos jatkuivat kriisin aikanakin. 

Koronapandemia vaikuttaa yritystukiin edelleen lähivuosina. Kriisin yhteydessä luodun EU:n elpymis- ja palautumisvälineen (RRF) rahoituksesta noin puolet eli arviolta 900 miljoonaa euroa kanavoituu yritystukiin. Huomattavimmat tukilisäykset kohdistuvat vihreän siirtymän energiatukiin ja Business Finlandin myöntämiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan avustuksiin. Kysymyksessä on näiden tukien määräaikainen kasvattaminen uudella rahoitusvälineellä, mutta ilmasto- ja tuottavuustavoitteet pitänevät yllä suurempia tukia RRF-rahoituksen jälkeenkin. 

EU:n valtiontukisääntelyä löysättiin tilapäisesti pandemian aikana ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa merkitsee todennäköisesti joustojen jatkumista. Paluu ennen pandemiaa vallinneeseen tilanteeseen ei ole automaattista, sillä tarve irrottautua fossiilisesta energiasta ennakoitua nopeammin ja huoltovarmuustekijät lisäävät yritystukia. Nämä paineet eivät kuitenkaan saisi johtaa yleiseen valtiontukisääntelyn rapautumiseen. Valtioiden välinen kilpajuoksu tukipolitiikassa ja yritysten epätasaiset kilpailuedellytykset sisämarkkinoilla ovat huono kehityssuunta ei ainoastaan EU:n vaan myös Suomen kannalta. 

Hyvä TKI-tukipolitikkaa vaatii riittävän rahoituksen lisäksi onnistunutta kohdentamista

Raportti muistuttaa, että hyvä TKI-tukipolitiikka ei riipu vain kokonaisrahoituksen määrästä. Lisäksi tarvitaan tuen onnistunutta kohdentamista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kesken sekä niiden sisällä, ja tukimuotojen valinnassa pitää onnistua. Verovaroilla rahoitetun yritysten T&K-tuen peruste on se, että innovaatiotoiminnan tulokset eivät jää vain yksittäisen yrityksen käyttöön. Tämän vuoksi esimerkiksi kilpailukieltosopimusten ehdot eivät saa sitoa työntekijöitä liian tiukasti. 

Perustutkimuksen merkitys innovaatiotoiminnalle jää helposti suoraan yrityksiin kohdistuvien tukimuotojen varjoon. Kuitenkin sekä yritysten tarvitseman T&K-henkilöstön osaaminen että tietoperusta soveltavalle tutkimukselle ja myös läpimurtoinnovaatioille ovat perustutkimuksen varassa.

Hallitus on ottamassa käyttöön uuden T&K- verotuen, jonka etuna on hallinnollinen keveys suhteessa hakemuksesta myönnettäviin yritystukiin. Lisäksi se antaa yrityksille mahdollisuuden määritellä toimintoja T&K-toiminnaksi väljemmin kriteerein. Kääntöpuolena on se, että tukea voivat saada hankkeet, joista hyöty jää lähinnä vain yksittäisen yrityksen sisälle ja tukea kohdistuu runsaasti myös ilman tukeakin toteutettaviin hankkeisiin. 

Verotuen kohteiden rajaamisessa ja verotuen suunnittelussa tukien yksityiskohdat ovat tärkeitä.  Verotuen suuntaamista PK-yrityksille puoltaa se, että erikoistuneeseen T&K-toimintaan liittyvät riskit ovat niissä suuret suhteessa toiminnan volyymiin ja yksityiset rahoittajat karsastavat riskinottoa. 

Raportti tarkastelee myös lobbaamisen ja poliittisen päätöksenteon roolia yritystukien yhteydessä. Riippumaton yritystukien tutkimusjaosto toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Se tuottaa informaatiota yritystukijärjestelmän kehittymisestä sekä edistää vaikuttavuuden arvioinnin laatua ja tutkimuksen hyödyntämistä politiikanteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

Samanaikaisesti julkaistaan myös kolme taustaraporttia, jotka ovat luettavissa tutkimusjaoston verkkosivuilta.

Lisätiedot: 
yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtaja, työelämäprofessori Seija Ilmakunnas, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 050 362 9270
erityisasiantuntija Rasmus Reinikainen, TEM, p. 029 504 7113