Hyppää sisältöön

Selvitys EU:n digisäännöksistä tuo esille liiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 9.5.2022 12.30
Uutinen
EU-liput

Euroopan komissio on antanut viimeisen kahden vuoden aikana useita digialaa koskevia lainsäädäntöaloitteita. Vaikka asetusehdotukset ovat valmisteluvaiheessa, suomalaisten yritysten olisi hyvä ymmärtää jo nyt säädöskehikon luomat datatalouden liiketoimintamahdollisuudet. Työ ja elinkeinoministeriön tutkimusyritys Witmilliltä tilaamalla selvityksellä kartoitettiin, millaiset mahdollisuudet uudet digisäädökset luovat liiketoiminnalle.

Digitaalisuus on yksi merkittävimmistä keinoista luoda uutta talouskasvua. Datatalous tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia kaikille toimialoille. Eri alojen ja erityyppisten yritysten valmiudet hyödyntää murroksen mahdollisuuksia ovat kuitenkin erilaiset. 

Suomen tulisi nousta datatalouden edelläkävijöiden joukkoon ja hyötyä datatalouden kasvusta. Suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset digitaaliset valmiudet ja Suomi on osa uutta eurooppalaista datamarkkinaa. Silti ennusteiden mukaan Suomen datamarkkinoiden arvo jää selvästi EU:n keskiarvon alapuolelle.

Yritysten ja julkisen sektorin kasvatettava ymmärrystään datataloudesta

Witmillin laatiman selvityksen mukaan suuria verkkoalustoja koskeva digimarkkinasäädös tarjoaisi merkittävimpänä liiketoimintamahdollisuutena käyttäjädatan avaamisen, joka voi lisätä yrityskäyttäjien nykyisen liiketoiminnan kilpailukykyä ja mahdollistaa uuden liiketoiminnan sekä innovaatioita. Digipalvelusäädös puolestaan lisäisi liiketoiminta- ja innovaatiopotentiaalia esimerkiksi käyttäjäystävällisten laittoman sisällön ilmoittamisen järjestelmien sekä yrityskäyttäjien tunnistamisen ratkaisujen kehittämisessä. 

Datanhallinta-asetuksen (työnimeltä datahallintosäädös) suurin potentiaalinen liiketoimintavaikuttavuus liittyisi julkisen sektorin hallussa olevien tiettyjen datan luokkien uudelleenkäytön edistämiseen unionissa ja datan välityspalvelujen tarjoamisen järjestäytymiseen. Tekoälysäädöksessä liiketoimintavaikuttavuutta nähdään kyberturvallisuus- ja riskienhallinta-alalla, jonne korkean riskin sovellusten vaatimukset voivat heijastua lisääntyvinä riskienhallinnan, seurannan ja auditointien palveluostoina.

Lisäksi selvityksen laatimisen aikaan vielä julkaisemattomasta datasäädösehdotuksesta todetaan, että datasäädös tulisi velvoittamaan yrityssuhteissa datan haltijoita asettamaan dataa saataville oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Selkeä viestintä digisäädösten kokonaisuudesta avainasemassa

Selvityksen johtopäätöksissä korostui tiiviin vuoropuhelun tärkeys liike-elämän ja julkishallinnon välillä uusien säädösten kehittämis- ja toimeenpanovaiheessa. Säädöskokonaisuudesta tulisi myös viestiä yhtenäisesti ja ymmärrettävästi säädösten vaikutuspiirissä oleville yrityksille. Erityisesti pk-yritykset tarvitsevat tukea säädösten tuomiin muutoksiin valmistautumiseen.

On myös tärkeä varmistaa digisäädösten toimeenpano EU-maissa yhdenmukaisesti yritysten tasavertaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tätä edistäisi viranomaistoiminnan keskinäinen koordinointi. Lisäksi sääntelyn ohella datamarkkinoiden kehittymiseksi tarvitaan rahoitusta ja pehmeän sääntelyn keinoja. Selvityksessä ehdotetaankin innovaatiorahoitusjärjestelmän ja julkisten hankintojen katsomista uudella tavalla datatalouden edistämisen näkökulmasta. 

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Selvitys tukee valtioneuvoston, erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön työtä EU-digisäännösten valmistelussa ja tuo keskeisiä näkemyksiä säädösten toimeenpanoon. Jotta suomalaisten yritysten tietoisuutta uudistuvasta sääntely-ympäristöstä ja sen tuomista liiketoimintamahdollisuuksista saataisiin lisättyä, ministeriöiden tulee jatkossakin huolehtia tiiviistä vuoropuhelusta sidosryhmien ja yritysten kanssa. 

Digitaalisen talouden mahdollisuuksia ja toimenpidesuosituksia käsitellään myös työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Kilpailuetua alustoista -selvityksessä sekä valtioneuvoston lausuntokierrokselle antamassa luonnoksessa Suomen digitaaliseksi kompassiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä Tekoäly 4.0 -ohjelma keskittyy valmistavan teollisuuden pk-yrityksiin, niiden arvonluonnin uusiutumiseen ja digitaalisten kyvykkyyksien kasvattamiseen. Lisäksi valtioneuvosto sitoutuu edistämään periaatepäätöksessä asetettuja teknologiapolitiikan tavoitteita, jotta Suomi olisi maailman paras paikka teknologiayrityksille vuonna 2030. 

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Hannele Timonen, TEM, p. 0295 047 141
asiantuntija Kristine Alanko, TEM, p. 029 500 473 44

 
Sivun alkuun