Selvitys: Kuluttajaoikeudelliset keinot ja sähköalan itsesäätely lupaavimmat tavat puuttua korkeahintaisiin määräaikaisiin sähkösopimuksiin

Työ- ja elinkeinoministeriön asettamat selvityshenkilöt arvioivat 7.6.2023 julkaistussa raportissa keinoja korkeahintaisten määräaikaisten sähkönmyyntisopimusten piirissä olevien kuluttajien aseman kohtuullistamiseksi. Ministeriö kutsui 29.3.2023 velvoiteoikeuden professori emeritus Juha Karhun ja julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlbergin selvittämään erilaisia toimenpidevaihtoehtoja sekä arvioimaan niiden toteutettavuutta ja toimivuutta.

Ministeriö kutsui 29.3.2023 velvoiteoikeuden professori emeritus Juha Karhun ja julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlbergin selvittämään erilaisia toimenpidevaihtoehtoja sekä arvioimaan niiden toteutettavuutta ja toimivuutta.

Selvitystyön käynnistäminen oli vastaus eduskunnan maaliskuussa hyväksymään lausumaan, jossa edellytettiin, että valtioneuvosto ryhtyy kiireellisesti tarvittaviin toimiin määräaikaisten sähkösopimusten piirissä olevien kuluttajien aseman kohtuullistamiseksi.

Selvityshenkilöt arvioivat ministeriön toimeksiannossa osoitettuja toimenpidevaihtoehtoja, joilla voitaisiin kohtuullistaa korkeahintaisiin määräaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin sitoutuneiden kuluttajien asemaa. Selvitys on luonteeltaan oikeudellinen. Tarkastelun kohteena olivat eri toimien sopimus- ja kuluttajaoikeudelliset sekä EU- ja valtiosääntöoikeudelliset reunaehdot.

”Kiitän selvittäjiä erinomaisesta työstä, joka antaa realistisen kuvan tilanteesta. Se antaa myös pohjan sähköyhtiöiden omaehtoisille toimille ja viranomaisille mahdollisuuden jatkotoimien pohdintaan. Siksi olenkin päättänyt kutsua pikaisesti koolle Energiateollisuuden ja sähköyhtiöiden edustajat sekä kuluttaja-asiamiehen keskustelemaan nopeista toimista asiakkaiden tilanteen helpottamiseksi, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Selvityksen arviot ministeriön toimeksiannon toimenpidevaihtoehdoista 

• Mahdollisuudet puuttua määräaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin sopimuksen syntyolosuhteiden takia tai vetoamalla sähkönhinnan myöhempään voimakkaaseen alenemiseen yleisen sopimusoikeuden tai kuluttajaoikeuden keinoin ovat rajalliset ja perustuvat yksittäistapauksissa esiintyneisiin olosuhteisiin, kuten myyjän harhaanjohtaneisiin myyntiväitteisiin. Siten mainitut keinot eivät tarjoa valtaosalle kuluttajista mahdollisuuksia irtaantua määräaikaisesta sopimuksestaan.
• Sähkönmyyntisopimukseen sisältyvän sopimussakkoehdon kohtuullisuutta voidaan arvioida kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n nojalla. Selvityshenkilöt pitävät todennäköisenä, että sopimussakko, jonka määrä laskettaisiin kiinteän hinnan ja arvioidun kulutuksen pohjalta täysimääräisenä jäljellä olevan sopimuskauden loppuun asti, ylittäisi kuluttajalta perittävissä olevan kohtuullisen vahingonkorvauksen määrän. Tällainen sopimussakkoehto ei siten olisi kuluttajaa sitova.
• Vetoaminen määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen kiinteän hinnan kohtuuttomuuteen sen muututtua korkeahintaiseksi pörssisähkön laskeneeseen hintaan verrattuna on mahdollista, mutta harkinnan suuntaviivat eivät ole vielä vakiintuneet, ja tämä kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ään perustuva harkinta tehdään aina lopulta tapauskohtaisesti ottamalla huomioon myös sähkönkäytön määrä ja kokonaiskustannukset. Kuluttajariitalautakunta on kuitenkin piakkoin antamassa ensimmäisen linjaratkaisunsa tämän tyyppisessä asiassa. Hinnan kohtuuttomuuteen vetoaminen on kaiken kaikkiaan lupaavin kuluttajaoikeudellinen keino, vaikka harkinta lopulta tehdään aina tapauskohtaisesti.
• Kohdennettu sähköhyvitys on mahdollinen EU:n hätätoimenpideasetuksen puitteissa vuoden 2023 aikana, mutta edellyttää sähkönmyyjien tappion korvaamista kohtuullisesti.
• Armahduslaki on myös mahdollinen hätätoimenpideasetuksen puitteissa ja säätämisensä jälkeen ripeästi toteutettavissa oleva, mutta myös hyvin poikkeuksellinen keino, joka edellyttää huolellista valtiosääntöoikeudellista ja EU-oikeudellista harkintaa ja perustelua.

Selvityshenkilöt ottivat vielä oma-aloitteisesti tarkasteltavaksi viidentenä keinona sähköalan itsesääntelyn. Tämä voisi tarjota varteenotettavan joustavan lievennysvaihtoehdon, joka voitaisiin vielä aina räätälöidä asiakaskohtaisesti. Mallina voitaisiin käyttää niitä ehtoja, joita alalla vallitsevasti käytettiin ennen loppuvuotta 2022, eli kohtuullinen sopimussakko ja niukaksi mitoitettu lisämaksu sitä vastaan, että asiakkaan kanssa saadaan tehtyä uusi pitempiaikainen sopimusjärjestely.

”Kaikkiin toimeksiannossa osoitettuihin toimenpiteisiin liittyy varsin merkittäviä oikeudellisia ongelmia. Sen vuoksi mielestämme sähköyhtiöiden ja kuluttajien omaehtoinen sopiminen näiden korkeahintaisten määräaikaisten sähkönmyyntisopimusten sisällöstä ja ehdoista olisi toimivin vaihtoehto eduskunnan ponnessa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi”, selvityshenkilöt Maija Dahlberg ja Juha Karhu huomauttavat.

”Sähköyhtiöiden mahdollisen vastaantulon lisäksi myös kuluttajat tulisivat merkittävästi vastaan sähköyhtiöitä. Nimittäin sähkön sisämarkkinoiden ytimeen kuuluu kuluttajien oikeus valita energiantoimittaja, joka tarjoaa heille parhaan hinnan ja palvelun, ja tästä oikeudestaan kuluttajien olisi tässä tapauksessa joustettava.” selvityshenkilöt jatkavat. 

Taustaa
Sähkön kuluttajahinnat nousivat vuoden 2022 loppupuoliskolla poikkeuksellisen korkealle tasolle. Syynä tähän oli Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama kriisi eurooppalaisilla sähkö- ja energiamarkkinoilla. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät voimakkaaseen laskuun tammikuussa 2023 EU:n ja kansallisten markkinavakautustoimien seurauksena. Suuri joukko kuluttajia oli kuitenkin tehnyt määräaikaisia sähkösopimuksia poikkeuksellisen korkeiden hintojen ajanjakson aikana.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen keräämän hinta-aineiston mukaan joulukuussa 2022 on ollut 420 000 määräaikaista sähkönmyyntisopimusta, joissa sähköenergian hinta on ylittänyt 20 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on noin 13 % kaikista sähkönsopimuksista. Yli 30 snt/kWh sopimuksia on arvioitu olleen noin 295 000 kappaletta.

Lisätiedot: 
Juha Karhu, p. 040 069 8952, juha.karhu(at)ulapland.fi (sopimus- ja kuluttajaoikeudelliset osuudet)
Maija Dahlberg, p. 050 442 3352, maija.dahlberg(at)uef.fi (EU- ja valtiosääntöoikeudelliset osuudet)
hallitusneuvos Arto Rajala, TEM, p. 029 506 4828