Ehdotus uuden yhteistoimintalain suuntaviivoiksi julkaistu

Yksityiskohtaisen ja menettelyä korostavan sääntelytavan sijasta yhteistoiminnan henki voisi toteutua paremmin yleisluontoisemman sääntelytavan avulla, arvioi lain uudistamista pohtiva työryhmä. Työvoiman vähentämisneuvotteluissa tarkemmat säännökset olisivat kuitenkin yhä tarpeellisia. Työryhmän väliraportti on avattu lausunnoille. Lausuntoaika päättyy 23.8.2019.

13 suuntaviivaa: tarkoista menettelytapasäännöistä tavoiteltuun lopputulokseen

Työryhmän hahmottelemat suuntaviivat korostavat oikean sääntelytavan merkitystä hyvän yhteistoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa.

Lain tarkoituksena olisi kehittää työpaikoille toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimisivat yhteistyön hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen. Yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitettäisiin jatkuvaluonteisesti. Lailla kehitettäisiin henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin kun se koskee heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Lailla parannettaisiin myös muutosturvan edellytyksiä.

Laissa säädetyistä menettelytavoista voisi laajasti sopia toisin valtakunnallisella työehtosopimuksella tai työnantajan ja henkilöstön välisellä yhteistoimintasopimuksella. Tämä voisi mahdollistaa vuoropuhelun paremman kohdentumisen ja tarkoituksenmukaisemman tavan sen käymiselle.

Vuoropuhelun kohde voitaisiin määritellä laissa yleisluontoisesti, mutta laaja-alaisesti. Se voisi koskea yrityksen kehitysnäkymiä ja taloudellisesta tilannetta, yrityksen toiminnan ja työyhteisön kehittämistä, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä, työhyvinvoinnin parantamista sekä työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta. Hyvän vuoropuhelun edellytyksenä on henkilöstön riittävä tiedonsaanti.

Työnantajan ja henkilöstön olisi neuvoteltava merkittävistä henkilöstövaikutteisista muutoksista ja työvoiman käytön vähentämisestä (muutosneuvottelut). Neuvotteluvelvoitteen aloittamisajankohtaa selkeytettäisiin ja se määritettäisiin EU:n joukkovähentämisdirektiiviä vastaavasti. Neuvottelut olisi siten aloitettava hyvissä ajoin, kun työnantaja harkitsee työvoiman käytön vähentämistä. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja neuvotteluiden yhteydessä, ja työnantajan on annettava riittävä perustelut, mikäli hän ei hyväksy henkilöstön edustajan tekemää esitystä.

Yhteistoimintaa koskevien laiminlyöntien osalta seuraamusjärjestelmä rakentuisi rikosvastuun sijasta pääosin tai kokonaan hallinnolliselle seuraamusjärjestelmälle. Vähentämisneuvotteluiden osalta seuraamusjärjestelmään voisi sisältyä myös hyvitysseuraamus.

Lain uudistustyö tehdään kahdessa vaiheessa – työryhmän mietintö valmistuu keväällä 2020

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti joulukuussa 2018 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan yhteistoimintalain uudistamista. Uudistamistyö jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä tuotti tänään julkaistun väliraportin, joka sisältää lain nykytilan kuvauksen ja arvioinnin, kansainvälisistä sitoumuksista johtuvat reunaehdot, uudistettavan lain tavoitteet ja yleisen tason suuntaviivat.

Toisessa vaiheessa työryhmä laatii varsinaisen esityksensä yhteistoimintalain uudistamisesta. Työryhmä jatkaa työtään syksyllä huomioiden hallitusohjelmaan sisältyvät kirjaukset yhteistoimintalaista. Mietintö laaditaan hallituksen esityksen muotoon 31.3.2020 mennessä.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001
erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, p. 0295 048 247