Suomi tukee EU:n tavoitetta parantaa alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja ja sosiaalisia oikeuksia

Valtioneuvosto toimitti torstaina 3.2.2022 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta direktiivistä työolojen parantamiseksi alustatyössä. Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta parantaa alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja ja sosiaalisia oikeuksia. Ehdotuksilla tuettaisiin EU:ssa toimivien työtä välittävien digitaalisten alustojen kestävän kasvun edellytyksiä.

Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jota yritykset välittävät työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille digitaalisten alustojen kautta. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluita verkon välityksellä. 

Euroopan komissio esittää sääntelyä alustatyötä tekevien henkilöiden ammattiaseman määrittämisestä ja alustatyötä tekevien henkilöiden uusista oikeuksista suhteessa alustan käyttämään algoritmijohtamiseen. Lisäksi viranomaisille annettaisiin uusia tiedonsaantimahdollisuuksia jäsenvaltion alueella tehtävästä alustatyöstä. Komission antoi direktiiviehdotuksen 9.12.2021.

”Olen tyytyväinen, että alustatyön pelisääntöihin, joka on rajat ylittävä ilmiö, etsitään ratkaisuja EU-tasolla. Suhtaudumme lähtökohtaisesti positiivisesti direktiiviehdotuksen yleisiin tavoitteisiin”, toteaa työministeri Tuula Haatainen.

Ehdotuksen käsittely on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu käsittelyn etenemisen myötä. Alustavan tarkastelun mukaan Suomen lainsäädäntö täyttäisi direktiiviehdotuksen vaatimukset joidenkin yksityiskohtien osalta, mutta monelta osin ehdotus edellyttäisi myös uutta sääntelyä. 

”Työntekijöille kuuluvien työ- ja sosiaalilainsäädännöstä johtuvien oikeuksien on oltava samat riippumatta siitä, millä tavalla työn tekeminen on järjestetty. Tärkeää on myös turvata yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn liittyvien velvollisuuksien toteuttamisessa”, jatkaa ministeri Haatainen. 

Komissio ehdottaa työsuhdeolettamaa alustatyöhön

Direktiiviehdotuksen yhtenä tavoitteena on varmistaa, että alustojen kautta työskentelevien henkilöiden ammattiasema on määritetty oikein ja he pääsevät osaksi heille kuuluvia työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalietuuksia. 

Jos työtä välittävällä digitaalisella alustalla olisi määräysvaltaa työn tekemiseen, alustatyöntekijän oletettaisiin olevan työsuhteessa alustaan (työsuhdeolettama). Alustalla katsottaisiin olevan määräysvaltaa työn tekemiseen, jos kaksi viidestä ehdotuksessa esitetystä kriteeristä täyttyy. Sekä alustayritysten että työn tekijöiden olisi mahdollista kumota olettama oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä vedoten kansallisessa laissa määriteltyyn työsuhteen käsitteeseen. 

Suomessa ei ole käytössä työsuhdeolettamaa, vaan työsuhteen olemassaolo ratkaistaan työsopimuslaissa pakottavalla tavalla säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta. Suomi pyrkii neuvotteluissa selkeyttämän direktiiviehdotukseen sisältyvät työsuhdeolettaman suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön sekä vaikutuksia työsuhteen olemassaoloa arvioivien viranomaisten toimintaan. 

Alustatyötä tekevät saisivat uusia oikeuksia algoritmijohtamisen alla

Lisäksi komissio esittää uusia oikeuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tilanteissa, joissa hyödynnetään niin sanottua algoritmijohtamista. Sillä viitataan automatisoitujen järjestelmien hyödyntämiseen esimiestyön apuna tai korvaajana. Työtä välittävien digitaalisten alustojen olisi annettava alustatyötä tekeville henkilöille tietoa automatisoiduista seuranta- ja päätöksentekojärjestelmistä. Direktiivillä varmistettaisiin myös, että sovittujen työehtojen ja -olojen noudattamista valvoisi ihminen. Lisäksi työn suorittajalle annettaisiin oikeus riitauttaa automaattisesti tuotetut päätökset.

Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti alustatyötä tekevien henkilöiden uusiin oikeuksiin suhteessa algoritmijohtamiseen ja siihen, että ehdotuksella varmistetaan alustatyöntekijöiden henkilötietojen suoja.

U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. 

Lisätiedot: 
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, p. 029 504 8247