Onko korkea työllisyys digialustojen ansiota?
Osa-aikatyötä tekevien osuuden kasvu siivittää Suomea kohti pohjoismaisten naapureidemme työllisyysastetta. Työnteon tavat ovat muuttuneet nopeasti. Nykypäivänä digitaaliset alustat auttavat työnantajia ja työntekijöitä kohtaamaan toisensa joustavasti ja vaivattomasti, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Hyvä vire työmarkkinoilla jatkuu. On huojentavaa todeta, että pelättyjä merkkejä laskusuhdanteesta ei pysty työllisyys- ja työttömyystilastojen perusteella havaitsemaan. Tosin vaikutukset työmarkkinoilla tulevat esiin vasta tuotannon supistumisen jälkeen. Tuotannossakaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan vielä painumisen merkkejä. Luvut ovat edelleen plussalla: tuotanto kasvoi huhtikuussa neljä prosenttia vuoden takaisesta, ja lähes prosentin maaliskuun luvuista.
Työllisyyspolitiikka on aina ollut talouspolitiikan keskiössä. Työllisyyttä on edistettävä kaikissa tilanteissa: silloin kun taloudessa menee hyvin, ja varsinkin silloin, kun menee huonosti. Ikuinen kiista tuntuu olevan siitä, määrittääkö työllisyysasteen työvoiman kysyntä vai tarjonta. Arkijärki sanoo, että työllisyys määräytyy avointen työpaikkojen mukaan, eli työvoiman kysynnän mukaan. Tutkimustieto kuitenkin painottaa työvoiman tarjonnan merkitystä työllisyyden määrittäjänä. Jos työvoimaa ei ole tarjolla, yrityksillä ei ole halua eikä mahdollisuuksia investoida ja kasvaa.
Kirimme naapurimaita osa-aikatyön ansiosta
Työllisyyspolitiikassa katsomme usein paremmin pärjääviin naapureihimme. Jo vuosikymmenten ajan olemme hävinneet muille Pohjoismaille työllisyysasteessa, etenkin nuorimpien ja vanhimpien työikäisten ryhmissä. Näihin ryhmiin onkin kiinnitetty eniten huomiota työllisyyspolitiikassa, koska eroa on vaikea hyväksyä. Sitä paitsi nämä ovat erittäin kriittisiä ryhmiä julkisen talouden kestävyyden kannalta.
Olemme kuitenkin vihdoin nousseet hyvälle pohjoismaiselle tasolle. Näin voi todeta tilastojen valossa, joita saamme nyt ihmetellä toukokuun työllisyyskatsauksessakin. Selitys on täsmälleen sama kuin naapurimailla. Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä kasvaa. Osa-aikaisesti työskentelevien osuus on ollut jatkuvasti vähintään 10 prosenttiyksikköä korkeampi muissa Pohjoismaissa kuin meillä. Kertooko muutos Suomen tilanteessa yhä joustavammista työehdoista ja elintason kohenemisesta?
Toukokuun katsauksesta näemme, että vuoden 2022 työllisyyden kasvu on painottunut hyvin vahvasti osa-aikaisen ja määräaikaisen työn lisääntymiseen. Osa-aikatyötä tekevien osuus on ollut sitkeästi noin 15 prosenttia, mutta nyt osuus on noussut 19 prosenttiin. Erityisesti naisten korkeat työllisyysasteet skandinaavisissa maissa selittyvät tällä. Työssä olevista 25–64-vuotiaista naisista 25–35 prosenttia tekee osa-aikatyötä muissa Pohjoismaissa. Yli 65-vuotiaista valtaosa tekee osa-aikaista työtä, jos he jatkavat työelämässä pidempään – ja entistä useammin jatkavatkin.
Nykypäivänä työt ja tekijät kohtaavat digitaalisilla alustoilla
Osa-aikaisen ja määräaikaisen työn osuuden kasvun kääntöpuoli on se, että työtuntien määrä koko talouden tasolla jää tällöin pienemmäksi. Tämä tosiasia näkyy myös tilastoista. Vaikka työllisyysaste on noin kaksi prosenttiyksikköä korkeammalla nyt kuin ennen koronaa vuonna 2019, tehtyjen työtuntien määrä on sama!
Vaikka työtuntien määrä on pysynyt samana, asiat ovat hyvin, kun tuotannon määrä ja arvo kasvavat. Mitä todennäköisemmin työntekijät myös haluavat osa-aikaista ja määräaikaista työtä. Muutos työn tekemisen tapaan on tullut vauhdilla suomalaisille työmarkkinoille. Korona ja digitalisaatio ovat nopeuttaneet kehitystä.
Uudet digitaaliset alustat mahdollistavat joustavan kohtaannon työnantajien ja työntekijöiden välillä. Työkeikkojen tarjoamisesta ja vastaanottamisesta on tehty niin helppoa ja byrokratiavapaata, että erityisesti nuoriso on löytänyt tiensä työmarkkinoille vaivattomasti. Itsensä työllistäminen on helppoa, eivätkä hallinnolliset kustannukset lannista enää kevytyrittäjiäkään – ainakaan verrattuna entisaikoihin.
Vastikään käyttöön otettu julkisen työvoimapalvelun alusta Työmarkkinatori tulee samaan saumaan täydentämään ja laajentamaan työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamismahdollisuuksia. Työmarkkinatorille pääsee kohta myös ulkomainen työvoima katsastamaan suomalaisia työpaikkoja ja työuramahdollisuuksia.
Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri