TEM-analyysi: Koulutuksessa olisi potentiaalia torjumaan työttömyyden pitenemistä
Yli vuoden kestänyt työttömyys tulisi katkaista nopeasti, muuten riski työttömyyden pidentymiselle kasvaa. Pitkään työttömyyteen yhdistyy usein sairausdiagnoosi ja koulutuksen puutteita. Koulutuksen rooli pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmissa on hyvin niukka.
Myönteistä on, että suurin pitkäaikaistyöttömien työllistymissuunnitelmissa mainittu toimi on työnhaku avoimilta työmarkkinoilta. Yhteydenpito TE-toimiston kanssa on myös yleensä melko tiivistä. Tulokset ilmenevät 11.4.2023 julkaistusta TEM-analyysista Pitkä työttömyys.
TEM-analyysi tarkastelee pitkää, eli yli vuoden kestänyttä työttömyyttä ja sen taustoja työllistymisen edistämiseksi. Suomen työmarkkinoita vaivaa korkean työllisyyden ja väestön ikääntymisen aikana työvoimapula, jonka yksi keskeinen ratkaisupotentiaali ovat 258 000 työtöntä työnhakijaa. Tästä työttömien joukosta noin kolmannes eli 85 000 on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään vuoden, osa jopa vuosikausia.
Polkuriippuvuus
Pitkäaikaistyöttömän oma aiempi toiminta on TEM-analyysin mukaan selvässä yhteydessä myöhempään työttömyyden kestoon ja työllistymissuunnitelmien sisältöön, vaikka työvoimapalvelujen tulisi rikkoa tällaista polkuriippuvuutta. Edeltävä pitkä työttömyys on yhteydessä nykyisen pitkäaikaistyöttömyyden pitkään kestoon. Pitkälle työttömyydelle altistavat useimmiten alhainen koulutustaso, vähäinen työuran aikana tapahtuva kouluttautuminen, epäyhtenäinen työura ja sairausdiagnoosi.
Hämmästyttävät kestot
Pitkäaikaistyöttömien joukossa on aivan hämmästyttäviä työttömyyden kestoja. TEM-analyysi ehdottaa pohdittavaksi, missä mielessä vuosikausia työttömänä olleet henkilöt ovat enää aidosti työttömiä työnhakijoita. Yhtäältä työttömissä on henkilöitä, joiden terveys on heikompi, toisaalta pitkäkestoinen työttömyys heikentää terveyttä. Pitkäaikaistyöttömyys tulisi muuttaa sosiaali- ja terveyspoliittisesta ilmiöstä pääsääntöisesti työvoimapoliittiseksi ilmiöksi, ja sen piirissä olevien määrää on saatava tehokkaasti supistettua. Osa ilmiötä on myös iän vaikutus työttömyyden pitkittymiseen. Mitä iäkkäämpi pitkäaikaistyötön on, sitä vaikeampi hänen selvästi on työllistyä.
Uudenmaan romahdus
Tällä hetkellä liki kaksi viidestä pitkäaikaistyöttömästä asuu Uudellamaalla. Pitkäkestoinen työttömyys on ollut Uudellamaalla aiemmin harvinaista, mutta nyt Uudenmaan pitkäaikaistyöttömyys on jo massiivinen työmarkkinaongelma. Kun koko väestöstä Uudellamaalla asuu 32 prosenttia, työttömistä siellä asuu 34 prosenttia, mutta ainakin kolme vuotta työttömänä olleista jo 44 prosenttia. Työttömyys näyttäisi Uudellamaalla kestävän pidempään kuin muualla.
Lisätietoja
tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, p. 0295 047 118
johtava asiantuntija Tallamaria Maunu, TEM, p. 0295 047 374
neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala, TEM, p. 0295 048 450
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(@)gov.fi