Hyppää sisältöön

Hallitus esittää muutoksia työsopimuslakiin: kokonaisharkinta selkeyttää työsuhteen määrittelyä epäselvissä tilanteissa

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 13.10.2022 13.55
Tiedote

Tavoitteena on antaa lain soveltajille apuvälineitä erityisesti työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehtävän työn väliseen rajanvetoon. Tavoitteena on estää työsuhteen naamiointia muuksi kuin työsuhteeksi sekä vähentää työelämän epävarmuutta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 13.10.2022.

Työsuhteen perustunnusmerkistö on säädetty työsopimuslaissa. Työsuhteen tunnistaa siitä, että työntekijä sitoutuu sopimuksen perusteella tekemään henkilökohtaisesti työtä työnantajalle. Työtä tehdään työnantajan lukuun eli hyödyksi ja työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työtä tehdään myös aina vastiketta eli korvausta vastaan. Kaikkien tunnusmerkkien tulee täyttyä, jotta kyseessä on työsuhde.

Työelämä on nykyään yhä monimuotoisempaa, ja työnteon kirjo on laajentunut. Aina työsuhteen perustunnusmerkkien tarkastelun jälkeenkään ei ole selvää, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai itsenäisessä asemassa yrittäjänä.

Hallitus esittää, että työsopimuslain soveltamisalasäännöstä täsmennettäisiin lisäämällä siihen säännös kokonaisharkinnan tekemisestä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa. Kokonaisharkinta tulisi tehdä, jos oikeussuhteen luonne jää perustunnusmerkistön tarkastelun jälkeen edelleen epäselväksi. Työsuhteen perustunnusmerkistöön ei ehdoteta muutoksia.

”Kokonaisharkinta tarjoaa apuvälineen työsuhteen ja yrittäjänä tehtävän työn erottamiseen. Pyrimme estämään työsuhteen naamioimista muuksi kuin työsuhteeksi. Näin vähennämme työelämän epävarmuutta ja varmistamme, että työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät oikein”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset työsuhteen naamioinnin kieltämisestä, työelämän epävarmuuden vähentämisestä sekä lainsäädännön muutostarpeiden selvittämisestä työn murroksen näkökulmasta.

Kokonaisharkinta auttaa rajanvedossa

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioitaisiin kokonaisharkinnalla, jossa otettaisiin huomioon:

  • työn tekemisen ehdot
  • olosuhteet, joissa työtä tehdään
  • osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta
  • muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Ratkaisu oikeussuhteen luonteesta tehdään kaikkien työn tekemiseen ja teettämiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Työntekosuhteen nimeäminen yrittäjäsuhteeksi ei näin ollen ratkaise oikeussuhteen luonnetta, jos tosiasialliset työnteon olosuhteet eivät vastaa tätä nimikettä.  

Tarkoituksena vähentää työelämän epävarmuutta

Esityksen tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa. Muutos auttaa esimerkiksi työnteon osapuolia ja viranomaisia tekemään rajanvetoja työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välillä.

Työsuhteessa tehtävän työn erottaminen yrittäjänä tehtävästä työstä on merkittävää osapuolten oikeuksille ja velvollisuuksille. Työsuhteessa olevalle työntekijälle kuuluvat muun muassa oikeus palkalliseen vuosilomaan, työaikasuojelu ja irtisanomissuoja. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedolla on myös laaja-alaiset vaikutukset esimerkiksi eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan oikeanlaiseen määräytymiseen ja maksamisvastuuseen. 

Muutos tulisi voimaan 1.7.2023. Esitys on valmisteltu kolmikantaisesti työllisyyden edistämisen alatyöryhmässä. 

EU valmistelee sääntöjä alustataloudelle

EU-tasolla valmistellaan tällä hetkellä sääntelyä alustatyötä tekevien työolojen parantamisesta. Euroopan komissio esitti joulukuussa 2021 direktiiviä alustatyötä tekevien ammattiaseman määrittämisestä, uusista oikeuksista suhteessa alustan käyttämään algoritmijohtamiseen sekä viranomaisten tiedonsaannin parantamisesta jäsenvaltion alueella tehtävästä alustatyöstä.

”Koska alustatyö on rajat ylittävä ilmiö, pelisääntöihin on tarpeellista etsiä yhteisiä ratkaisuja EU-tasolla. Kansallisen sääntelyn päivittämistarpeita arvioidaan vielä erityisesti alustatalouden osalta, kunhan EU-direktiivin vaatimukset ovat tiedossa. Riippumatta direktiivin etenemisestä ja voimaantulosta, on tämä nyt valmisteltu kansallinen lakimuutos ehdottomasti tärkeä uudistus uuden työn muotojen huomioimiseksi työlainsäädännössä”, työministeri Haatainen painottaa. 

Nyt annettu hallituksen esitys keskittyy työsuhteen määrittelyyn yleisellä tasolla, ja se koskee myös muita työn tekemisen tapoja kuin alustatyötä.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 029 504 7353
hallitusneuvos Tarja Kröger, TEM, p. 029 504 8937
erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, p. 029 504 8247

 
Sivun alkuun