Talouskasvu rakentuu inhimilliselle pääomalle

”Kasvuhakuiset yritykset haluavat työntekijöitä, joilla on taitoa, mielikuvitusta ja yhteistyökykyä. Innovaatiot syntyvät ihmisten luovasta ja loogisesta ajattelusta – ja useimmiten yhteistyönä”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Talouskasvu yhteiskunnan vaurauden nousuna on tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä. Juuri tätä talouskasvulta toivotaan: että kasvua syntyisi uusista tuotantoa kasvattavista innovaatioista, eikä vain tuotantopanoksia lisäämällä. Innovaatiot syntyvät ihmisten luovasta ja loogisesta ajattelusta – ja useimmiten yhteistyönä.

Talouskasvun tavoittelun pitää siis lähteä kekseliäisyyden juurilta. Kasvuhakuiset yritykset haluavat työntekijöitä, joilla on taitoa, mielikuvitusta ja yhteistyökykyä.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) tuottama osaamistarvekompassi hakee tekoälyavusteisesti työpaikkailmoituksista, investointidatasta ja tiedejulkaisuista tietoa osaamisesta, jota työmarkkinoilla tällä hetkellä halutaan. Jotpa julkaisi kesäkuun puolivälissä selvityksen työelämässä halutuimmista inhimillisen pääoman piirteistä. Yleisimmin kysytyt työelämäosaamiset eri aineistoissa yhteensä ovat 

• aktiivinen kuuntelukyky 
• työn edistymisen seurantataidot
• positiivisen ilmapiirin luomiskyky
• yhteistyötaidot
• tekoälyn periaatteiden ja toiminnan ymmärrys.

Lista näyttää jopa vähän itsestäänselvältä. Eivätkö juuri nämä ominaisuudet kuuluisi jokaiselle työyhteisön jäsenelle? Jos työpaikkailmoituksista kerätyssä datassa kysytyin ominaisuus on aktiivinen kuuntelukyky, heijastaako tämä sitä, ettei kyky olekaan itsestäänselvyys, vaan erityisesti kaivattu, lähes harvinainen taito?

Kun myös ammatillisen erityisosaamisen vaatimukset otetaan huomioon, näyttävät tulokset hieman erilaisilta. Esimerkiksi TKI-toimijoiden vaatimukset tuleville työntekijöille kohdistuivat tekoälyn toimintaperiaatteiden ymmärtämiseen, tarkkaavaisuuteen, kestävän kehityksen osaamiseen sekä luovaan ajattelukykyyn.

Työpaikkailmoituksissa listatut vaatimukset heijastavat työelämän haasteita

Haluttuihin työntekijöihin kohdistuu siis varsin peri-inhimillisiä odotuksia. Tämä sinänsä huojentava, mutta toisaalta huolestuttavan itsestäänselvä vaatimuslista kumpuaa tämän hetken haasteista työelämässä. Etätyö ja digitalisaatio ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja lyhyessä ajassa varsin radikaalisti. Stereotypioita noukkien: nuoret eivät välttämättä koe pääsevänsä työhön ja työyhteisöön kiinni, jos etätyö on työpaikan vallitseva työkulttuuri. Vanhemmat työntekijät taas voivat kokea digitaalisen työympäristön läpitunkevuuden vieraannuttavaksi. Työpaikoilla kaivataan enemmän aitoa vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Työuupumuksen syynä ei useinkaan ole liika työmäärä, vaan epäselvät tavoitteet työssä, johtamistaidon puutteet, epämääräisesti määritellyt työtehtävät, epäselvät roolit ja vähäinen tuki työyhteisöltä. Jos näitä asioita ei työpaikoilla laiteta kuntoon, ei myöskään tuottavuus lähde kasvuun eikä innovaatioita synny. Siksi työpaikkailmoituksissakin haetaan uutta alkua inhimillisen pääoman kukoistukselle.

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö