Usein kysyttyjä kysymyksiä Euroopan avaruusjärjestöstä sekä Suomen avaruuspolitiikasta  

Euroopan avaruusjärjestö ESA on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustutkimuksessa, -tieteessä, -teknologiassa ja sovelluksissa. ESA:la on 22 jä-senmaata, ja sen pääkonttori on Pariisissa.

ESAn vuosibudjetti on 6,49 miljardia euroa, josta jäsenmaiden rahoitus on 4,55 miljardia. Tästä Suomen osuus on 27–28 miljoonaa euroa. 

ESA:n uusi budjettikausi hyväksytään marraskuussa 2022 seuraavalle kolmelle vuodelle. 

Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön ESAn (European Space Agency) täysjäsen
vuodesta 1995 alkaen. 

ESA on merkittävä eurooppalainen tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöfoorumi ja
Suomelle erityisen tärkeä foorumi tehdä yhteistyötä Euroopan maiden ja varsinkin muiden
Pohjoismaiden kanssa myös arktisella alueella. Suomen ESA-jäsenyys on vahvistanut
avaruustutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistä yhteistyötä, mahdollistanut
suomalaisten avaruusalan tutkimusryhmien ja avaruusteollisuuden osallistumisen
maailman johtaviin avaruustieteen missioihin ja uusien tieteellisten tulosten syntymiseen.
ESAn kautta suomalaiset toimijat voivat päästä mukaan laajoihin yhteishankkeisiin ja
saada globaaleja referenssejä.

Suomi on osallistunut erityisesti kaukokartoituksen, tietoliikenteen, navigoinnin ja
avaruuden turvallisen käytön ohjelmiin sekä useisiin tiedeohjelman hankkeisiin. Suomi ei
ole osallistunut miehitetyille avaruuslennoille tai kantorakettien kehitysohjelmiin.

Vuonna 2018 päivitetyn Suomen avaruusstrategian tavoitteena on luoda Suomesta vuonna 2025 maailman houkuttelevien ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Strategia sisältää kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä ja toimien toteutumista mittaavia konkreettisia tavoitteita.

Avaruusasiain neuvottelukunta valvoo ja ohjaa strategian toimenpanoa.

Suomessa on hajautettu avaruushallinto ja vastuuministeriöitä on useita. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii avaruusasiain neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen näkökulmat. Neuvottelukunta on perustettu valtioneuvoston asetuksella, joka uudistettiin keväällä 2019. Valtioneuvoston nimitti nykyisen neuvottelukunnan kol-mevuotiskaudelleen syksyllä 2019. Jäsenet edustavat avaruustoiminnan kannalta keskeisiä ministeriöitä ja virastoja ja lisäksi mukana olisivat tutkimuksen ja yritystoiminnan edustajat. Puheenjohtaja on ylijohtaja Ilona Lundström TEM:stä. 

Neuvottelukunnan toimivaltaan kuuluu erityisesti kansallisen avaruusstrategian vahvistaminen ja strategian toimeenpanon seuranta sekä Suomen kansainvälisen vaikuttamisen suuntaviivojen ja prioriteettien asettaminen. 

Neuvottelukunnalla on työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva sihteeristö. Sihteeristössä on lisäksi sivutoimiset jäsenet liikenne- ja viestintäministeriöstä, puolustusministeriöstä, Ilmatieteen laitokselta, liikenne- ja viestintävirastosta ja Business Finlandista. 

Avaruusasioiden koordinoitua valmistelua varten neuvottelukunnalla on lisäksi kuusi valmis-telujaostoa: navigaatio-, kaukokartoitus-, turvallisuus-, tilannekuva-, tiede ja tutkimus- sekä liiketoimintajaostot.

Avaruustoiminta on luonteeltaan horisontaalista ja hallinnonrajat ylittävää. Tämä edellyttää hyvää asioiden koordinointia ja toimijoiden sitoutumista yhteiseen toimintaan. Neuvottelukunnassa on keskeisimmät tahot edustettuna ja avaruustoiminnan merkitys on laajemmin tunnistettu. Tämä on hyvä lähtökohta toiminnan tehokkaalle, joustavalle ja tuloksekkaalle hallintotyölle.
 

Avaruustoiminnalla on yhä suurempi strateginen merkitys yhteiskunnan toimivuudelle,
kansalliselle turvallisuudelle ja eri hallinnonalojen päätöksenteolle. Useat toimialat
hyödyntävät satelliittien tuottamaa ja välittämää dataa. Esimerkiksi liikenteen palvelut,
uudet 5G -tietoliikenneratkaisut, sään ennustaminen sekä maa- ja metsätalouden palvelut
perustuvat satelliittien tarjoamiin ratkaisuihin.

Avaruus kiinnostaa ihmisiä ja kannustaa nuoria kouluttautumaan tärkeille korkean
teknologian aloille. Viimeisimmän tiedebarometrin mukaan 45 prosenttia suomalaista on kiinnostunut avaruustutkimuksesta. Avaruustoiminnalla voidaan edistää YK:n kestävän kehityksen
tavoitteita ja tukea Suomen maakuvaa.

Avaruustoiminnalla on suuri merkitys hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiselle. Esimerkiksi satelliittien tuottamaa kaukokartoitustietoa hyödynnetään laajalti mm. ilmastonmuutoksen tutkimuksessa ja seurannassa, talvimerenkulussa, päästöjen seurannassa, metsävarojen
inventoinnissa, kaupunkisuunnittelussa ja ympäristön tilan seurannassa. Satelliittipaikannuksesta ja -navigoinnista saatavaa tietoa sovelletaan liikenteessä ja logistiikassa, tietoliikenneteollisuudessa, yhdyskuntarakentamisessa ja lukuisissa
 

Suomalainen osaaminen on kehittynyt vuosikymmenten aikana kansainvälisesti
kilpailukykyiselle tasolle, joka on hyödynnettävissä avaruustoimintaan liittyvän
maailmanlaajuisen murroksen yhteydessä. 

Suomalainen avaruusosaaminen tunnetaan korkeatasoisesta avaruuden ja ilmakehän tutki-muksesta ja avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisesta. Suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat osallistuneet kymmenien satelliittien suunnitteluun ja valmisteluun sekä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) hankkeissa että kansainvälisten kumppanien kanssa. 

Avaruusalan murros, ns. New Space, houkuttelee alalle uusia toimijoita Suomessakin. New Space viittaa avaruustoimintaan, jota harjoittavat usein alalla uudet toimijat, tyypillisesti kaupallisista lähtökohdista ja valtiosta riippumattomina. Piensatelliitit ja yksityiset laukaisupalvelut mahdollistavat aiempaa helpomman ja halvemman pääsyn avaruuteen. Suomalaisia satelliitteja onkin kiertoradoilla jo 11 kappaletta, kaksi yliopistosatelliittia (Aalto) ja yhdeksän kaupallista satelliittia (Iceye ja Reaktor Space Lab).
 

Ns. New Space Economy muuttaa alaa, kun piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalvelujen kehittyminen mahdollistaa aiempaa edullisemman ja yksinkertaisemman pääsyn avaruuteen ja uudet globaalisti skaalautuvat liiketoimintamallit. Tässä murroksessa avaruusalan toimijat, roolit ja tekemisen tavat uudistuvat. Uudet yksityiset palveluntarjoajat täydentävät julkisesti rahoitettuja ja operoitavia satelliittijärjestelmiä. Uudet järjestelmät vaativat kehittyäkseen julkisen sektorin tukea ja yhteistyötä.