Usein kysyttyjä kysymyksiä Euroopan avaruusjärjestöstä sekä Suomen avaruuspolitiikasta    

Euroopan avaruusjärjestö ESA on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustutkimuksessa, -tieteessä, -teknologiassa ja sovelluksissa. ESAlla on 22 jäsenmaata, ja sen pääkonttori on Pariisissa.

Suomi osallistuu sekä ESAn pakollisten että vapaaehtoisten ohjelmien rahoitukseen.

©Kimmo Kanto: ESA:n ministerikokouksessa 2022 sovitut Suomen ohjelmasitoumukset. 

Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön ESAn (European Space Agency) täysjäsen vuodesta 1995 alkaen. 

ESA on merkittävä eurooppalainen tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöfoorumi ja Suomelle erityisen tärkeä foorumi tehdä yhteistyötä Euroopan maiden ja varsinkin muiden Pohjoismaiden kanssa myös arktisella alueella. Suomen ESA-jäsenyys on vahvistanut avaruustutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistä yhteistyötä, mahdollistanut suomalaisten avaruusalan tutkimusryhmien ja avaruusteollisuuden osallistumisen maailman johtaviin avaruustieteen missioihin ja uusien tieteellisten tulosten syntymiseen. ESAn kautta suomalaiset toimijat voivat päästä mukaan laajoihin yhteishankkeisiin ja saada globaaleja referenssejä.

Suomi on osallistunut erityisesti kaukokartoituksen, tietoliikenteen, navigoinnin ja avaruuden turvallisen käytön ohjelmiin sekä useisiin tiedeohjelman hankkeisiin. Suomi on liittynyt miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan, mutta ei ole liittynyt kantorakettien kehitysohjelmiin.

Avaruusstrategian painopiste on avaruuspalveluiden hyödyntämisessä yhteiskunnan eri sektoreilla. Avaruuspalveluilla voidaan lisätä tuottavuutta, sujuvoittaa monenlaisia jokapäiväisiä toimintoja, tehdä yhteiskunnasta turvallisempi ja parantaa sen kykyä puolustaa itseään. 

Strategian visio on: Suomi 2030: Maailman kehittynein avaruuden toimintaympäristö, joka tuottaa hyötyjä koko yhteiskunnalle.

Yksityisen ja julkisen sektorin välisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli tämän yhdentymisen luomisessa. Avaruuspalveluiden tuottamiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan osaamista, tutkimusta ja innovaatioita. Tämän kehityksen tukemiseksi Suomi rakentaa ja ylläpitää toimintaympäristöä, joka tarjoaa edistykselliset puitteet ja kannustaa toimijoita. 

Suomessa on hajautettu avaruushallinto ja vastuuministeriöitä on useita. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii avaruusasiain neuvottelukunta, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen näkökulmat. Neuvottelukunta on perustettu valtioneuvoston asetuksella, joka uudistettiin keväällä 2019. Valtioneuvoston nimitti nykyisen neuvottelukunnan kolmevuotiskaudelleen syksyllä 2022. Jäsenet edustavat avaruustoiminnan kannalta keskeisiä ministeriöitä ja virastoja ja lisäksi mukana olisivat tutkimuksen ja yritystoiminnan edustajat. Puheenjohtaja on teollisuusneuvos Maija Lönnqvist TEM:stä. 

Neuvottelukunnan toimivaltaan kuuluu erityisesti kansallisen avaruusstrategian vahvistaminen ja strategian toimeenpanon seuranta sekä Suomen kansainvälisen vaikuttamisen suuntaviivojen ja prioriteettien asettaminen. 

Neuvottelukunnalla on työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva sihteeristö. Sihteeristössä on lisäksi sivutoimiset jäsenet liikenne- ja viestintäministeriöstä, puolustusministeriöstä, ulkoministeriöstä, sisäministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta, Huoltovarmuuskeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta, liikenne- ja viestintävirastosta ja Business Finlandista. 

Avaruusasioiden koordinoitua valmistelua varten neuvottelukunnalla on lisäksi seitsemän valmistelujaostoa: navigaatio-, kaukokartoitus-, turvallisuus-, tilannekuva-, tiede ja tutkimus-, liiketoiminta- sekä tietoliikennejaostot.

Avaruustoiminta on luonteeltaan horisontaalista ja hallinnonrajat ylittävää. Tämä edellyttää hyvää asioiden koordinointia ja toimijoiden sitoutumista yhteiseen toimintaan. Neuvottelukunnassa on keskeisimmät tahot edustettuna ja avaruustoiminnan merkitys on laajemmin tunnistettu. Tämä on hyvä lähtökohta toiminnan tehokkaalle, joustavalle ja tuloksekkaalle hallintotyölle.
 

Avaruustoiminnalla on yhä suurempi strateginen merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, kansalliselle turvallisuudelle ja eri hallinnonalojen päätöksenteolle. Useat toimialat hyödyntävät satelliittien tuottamaa ja välittämää dataa. Esimerkiksi liikenteen palvelut, tietoliikenneverkot, sään ennustaminen sekä maa- ja metsätalouden palvelut perustuvat satelliittien tarjoamiin ratkaisuihin.

Avaruus kiinnostaa ihmisiä ja kannustaa nuoria kouluttautumaan tärkeille korkean teknologian aloille. Viimeisimmän tiedebarometrin mukaan 45 prosenttia suomalaista on kiinnostunut avaruustutkimuksesta. Avaruustoiminnalla voidaan edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja tukea Suomen maakuvaa.

Avaruustoiminnalla on suuri merkitys hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiselle. Esimerkiksi satelliittien tuottamaa kaukokartoitustietoa hyödynnetään laajalti mm. ilmastonmuutoksen tutkimuksessa ja seurannassa, talvimerenkulussa, päästöjen seurannassa, metsävarojen inventoinnissa, kaupunkisuunnittelussa ja ympäristön tilan seurannassa. Satelliittipaikannuksesta ja -navigoinnista saatavaa tietoa sovelletaan liikenteessä ja logistiikassa, tietoliikenneteollisuudessa, yhdyskuntarakentamisessa ja lukuisissa

Suomalainen avaruusosaaminen tunnetaan korkeatasoisesta avaruuden ja ilmakehän tutkimuksesta ja avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisesta. Suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat osallistuneet kymmenien satelliittien suunnitteluun ja valmisteluun sekä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) hankkeissa että kansainvälisten kumppanien kanssa. 

Avaruusalan murros, ns. New Space, houkuttelee alalle uusia toimijoita Suomessakin. New Space viittaa avaruustoimintaan, jota harjoittavat usein alalla uudet toimijat, tyypillisesti kaupallisista lähtökohdista ja valtiosta riippumattomina. Piensatelliitit ja yksityiset laukaisupalvelut mahdollistavat aiempaa helpomman ja halvemman pääsyn avaruuteen. Helmikuussa 2025 suomalaisia satelliitteja onkin kiertoradoilla jo 25 kappaletta: 3 yliopistosatelliittia (Aalto) ja 22 kaupallista satelliittia (Iceye, Reaktor Space Lab ja Aurora Propulsion Technologies).

©ESA: ESA:n ministerikokouksessa 2022 Suomea edustivat mm. Kimmo Kanto, Ilona Lundström ja Jenni Tapio.

Ns. New Space Economy muuttaa alaa, kun piensatelliittien ja yksityisten laukaisupalvelujen kehittyminen mahdollistaa aiempaa edullisemman ja yksinkertaisemman pääsyn avaruuteen ja uudet globaalisti skaalautuvat liiketoimintamallit. Tässä murroksessa avaruusalan toimijat, roolit ja tekemisen tavat uudistuvat. Uudet yksityiset palveluntarjoajat täydentävät julkisesti rahoitettuja ja operoitavia satelliittijärjestelmiä. Uudet järjestelmät vaativat kehittyäkseen julkisen sektorin tukea ja yhteistyötä.