Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajisto
Sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää parlamentaarista yhteistyötä ja vastauksia vaikeisiinkin kysymyksiin

Sosiaaliturvan rooli on osin hämärtynyt Suomessa, ja sen selkeyttäminen on välttämätön askel sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturva on tarkoitettu tueksi silloin, kun elämän riskit osuvat kohdalle. Lainsäädännössä lähtökohtana on, että jokainen turvaa itse oman ja perheensä toimeentulon.

Sosiaaliturvan rakenteiden uudistaminen ei onnistu yhden vaalikauden aikana. Tämän vuoksi hallituksen sosiaaliturvauudistus kulkee yhdessä jo viime hallituskaudella aloitetun sosiaaliturvakomitean työn kanssa.

Yli vaalikausien ulottuvan parlamentaarisen yhteistyön ja komiteatyön tarve on kasvanut entisestään muun muassa ennennäkemättömien geopoliittisten ja väestörakenteellisten muutosten sekä digitalisaation myötä.

Sosiaaliturvakomitean tehtävänä on parlamentaarisen keskustelun kautta löytää ehdotuksia ja linjauksia, jotka uudistavat työikäisten ja perheiden sosiaaliturvaa selkeämmäksi ja paremmin työllisyyttä ja työ- ja toimintakykyä tukevaksi.

Sosiaaliturvakomitea esitti vuonna 2023 julkaistussa välimietinnössään perusturvaetuuksien yhdistämistä yhdeksi etuudeksi, ja hallitus on käynnistänyt sen pohjalta perusturvan uudistuksen yleistuen mallilla. Komitea linjasi myös, että kattava ja syyperusteinen perusturva säilyy suomalaisen sosiaaliturvan kehittämisen lähtökohtana tulevaisuudessa.

Monet sosiaaliturvan rakenteelliset ja periaatteelliset kysymykset jäivät kuitenkin vielä avoimiksi komitean ensimmäisellä kaudella.

Heikot velvoitteet ja palvelujen riittämätön tarjonta suomalaisen sosiaaliturvan keskeinen ongelma

Vaikka Suomen sosiaaliturvan taso ja kattavuus on kansainvälisesti hyvä, ei järjestelmä kannusta työllisyyteen samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Muissa Pohjoismaissa korkea sosiaaliturvan taso ja työhön kannustavuus on saavutettu vahvoilla velvoitteilla ja palveluilla. Suomessa sosiaaliturvan keskeiset ongelmat johtuvat heikoista velvoitteista osallistua palveluihin, edistää omaa työllistymistä ja työhön paluuta, sekä palvelujen riittämättömästä tarjonnasta.

Suomessa on perinteisesti keskitytty sosiaaliturvan kannustinloukkujen poistamiseen. Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa on kuitenkin vähemmän kannustinloukkuja sosiaaliturvassa kuin useimmissa muissa maissa ja niistä täysin vapaa sosiaaliturvajärjestelmä on käytännössä mahdottomuus.

Suomessa työhön kannustavuutta on pyritty parantamaan muilla keinoin kuin lisäämällä velvoitteita – esimerkiksi leikkaamalla etuuksia tai mahdollistamalla etuuksien yhteensovittaminen ansiotulojen kanssa suojaosien avulla. Kumpikaan keino ei ole kuitenkaan toiminut tehokkaasti. Tärkeää olisi luoda nykyistä yksinkertaisempi järjestelmä, jossa on selkeää, miten työtulot vaikuttavat sosiaaliturvaetuuksiin.

Hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien rahoittaminen edellyttää mahdollisimman monen osallistumista työmarkkinoille. Palvelut ja etuudet rahoitetaan pääosin työstä kerättävillä veroilla ja vakuutusmaksuilla. Suomen hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyys edellyttää sitä, että työllisyysaste saadaan nousemaan muiden Pohjoismaiden tasolle. Johtuen väestön ikärakenteesta eläkeläisten määrä kasvaa suhteessa työikäisten määrään ja syntyvyys vaikuttaa laskevan.

Jos emme kykene aktiivisiin päätöksiin, voimme joutua leikkauskierteeseen, jossa jatkuvasti alennamme etuuksien tasoa. Mikäli onnistumme nostamaan työllisyysastetta ja syntyvyyttä, olemme helpommassa tilanteessa vaadittavien valintojen ja sopeutusten osalta.

Sosiaaliturvakomiteassa joudutaan keskustelemaan sosiaaliturvan kiperistäkin kysymyksistä. Jos tavoitteena on saavuttaa korkea työllisyysaste ja ylläpitää korkeaa sosiaaliturvan tasoa, velvoitteita ja palveluita tulee Suomessa vahvistaa.

Sosiaaliturvan vaikeat kysymykset ovat usein arvovalintoja

Sosiaaliturvakomitean työssä on noussut esiin, että kaikkiin sosiaaliturvan ongelmiin ei ole "ratkaisua" – monet niin sanotuista ongelmista ovat itse asiassa järjestelmän ominaisuuksia tai arvovalintoja. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Joudumme tekemään päätöksiä siitä, mitkä hyvät asiat haluamme ja mitä huonoja puolia saamme tämän valinnan tehdessämme. Vaikutusarvioinnin rooli ja vaihtoehdoista keskustelu on tärkeä osa muutosmatkaa.

Komitea tarjoaa arvokkaan ja ainutlaatuisen foorumin, jossa puolueet voivat käydä dialogia yhdessä asiantuntijoiden kanssa ja tarkentaa käsityksiään sosiaaliturvan uudistamisesta, tukea omaa ohjelmatyötään ja edistää sosiaaliturvan pitkäjänteistä kehittämistä yli vaalikausien. Sosiaaliturvan kehittäminen edellyttää aitoja arvovalintoja; tavoitteet ja keinot ovat politiikan ydintä, eikä niistä usein saavuteta täyttä yksimielisyyttä.

Komiteatyö lisää ymmärrystä siitä, mistä eriävät mielipiteet johtuvat ja mitä ne tarkoittavat sosiaaliturvan kannalta sekä siitä, mistä eri puolueilla on yhteinen näkemys.

Tavoitteena on löytää realistisia väyliä uudistaa sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajisto
Pasi Moisio, THL, sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja
Liisa Siika-aho, STM, sosiaaliturvakomitean 1. varapuheenjohtaja
Essi Rentola, STM, sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja