Käteisen käytön rajoittamista elinkeinotoiminnassa selvittävä työryhmä

Tavoitteet ja tuotokset

-

Lähtökohdat

Harmaan talouden tehostettu torjunta on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan hallituksen kärkihankkeita. Harmaan talouden torjunta edistää osaltaan tervettä kilpailua sekä työntekijöiden tasapuolista kohtelua.

Hallitus antoi 19.1.2012 periaatepäätöksen tehostetusta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmasta vuosille 2012–2015. Toimintaohjelma sisältää yhteensä 22 hanketta, jotka eri ministeriöiden ja viranomaisten on toteutettava vuoteen 2015 mennessä.

Hallitus ilmoitti puoliväli-istunnon kannanottonaan 28.2.2013, että kehysriiheen valmistellaan lisätoi-mia, joilla torjutaan tehostetusti harmaata taloutta ja edistetään tervettä kilpailua. Osana kehysriihen lisätoimia hallitus linjasi, että selvitetään mahdollisuudet rajoittaa edelleen käteisen rahan käyttöä elinkeinotoiminnassa. Hankkeen vastuuministeriönä toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Suomessa ei lainsäädännöllä ole asetettu rajoituksia, jotka koskisivat maksutapaa yksittäisessä suorituksessa. Maksutapoja sääntelee Suomessa lähinnä kuluttajansuoja. Lähtökohtaisesti kuluttajalla on oikeus maksaa ostoksensa yleisesti käytettävällä maksutavalla. Elinkeinonharjoittajalla on kuitenkin oikeus rajata maksutapoja, kunhan hän hyväksyy jonkin yleisesti käytössä olevan tavan ja tiedottaa rajauksesta kuluttajille. Käteisen rahan hallitseva asema maksutapahtumissa on kuitenkin Suomessa väistynyt ja korttien ja muiden tilipohjaisten maksuvälineiden käyttö on puolestaan lisääntynyt.

Käteisen rahan käytön valvontaa ollaan lisäämässä. Osana harmaan talouden toimintaohjelmaa käteispalkkojen maksamista rajoitettiin 1.7.2013 voimaan tulleilla lainsäädäntömuutoksilla (HE 24/2013 vp). Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa (HE 23/2013 vp) on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014.