EU-tason kaupunkipoliittiset tavoitteet ja Alueellinen agenda hyväksyttiin ministerikokouksessa
Uutta painoarvoa yhteistyölle ja alueiden erityispiirteille

Alueiden yksilöllisten mahdollisuuksien hyödyntäminen ja kaupunkien kehittäminen ovat keskeisiä tapoja, joilla EU tavoittelee kestävää oikeudenmukaista kehitystä ja kasvua koronakriisin jälkeen. Siksi EU-tasolla tehtävälle kaupunkipolitiikan yhteistyölle sekä alueiden erityispiirteitä ja koheesiota korostavalle politiikalle halutaan uutta painoarvoa. Alueellisesta koheesiosta ja kaupunkikehittämisestä vastaavat ministerit hyväksyivät uudistetun EU:n Alueellisen agendan ja kaupunkipolitiikkaa linjaavan uuden Leipzigin peruskirjan. Epävirallinen ministerikokous järjestettiin EU:n puheenjohtaja Saksan johdolla videon välityksellä 30.11.-1.12.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistui alueellisesta koheesiosta vastaavien ministereiden kokoukseen 1.12. Ministereiden hyväksymä uusi Alueellinen agenda on vuoteen 2030 kurottava suunnitelma siitä, miten yhteenkuuluvuutta lisätään Euroopan eri alueiden välillä. ”Kestävyys- ja ilmastohaasteet kasvavat jatkuvasti. Meidän on pidettävä huolta, että kaikki alueet ja asukkaat pysyvät mukana”, Mikkonen tiivisti agendan taustaa.

Alueellisen agendan tavoitteena on oikeudenmukainen ja vihreä Eurooppa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus nousevat entistä vahvempaan rooliin alueellisessa kehittämisessä. ”Kaupungeilla ja kunnilla on hyvin kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita. Maaseutualueilla puolestaan on monia muun muassa päästöttömään energiaan liittyviä valtteja, jotka kirittävät ilmastotavoitteita ja kiertotaloutta,” ministeri Mikkonen kuvasi ja muistutti, että politiikan toimia on räätälöitävä alueiden erityispiirteiden mukaisesti.

Koronapandemian johdosta taloudelliset ja sosiaaliset erot alueiden välillä uhkaavat entisestään kasvaa, ja alueilla on hyvin erilaiset edellytykset elpyä. ”Alueiden erilaiset tilanteet täytyy huomioida myös EU:n elvytysvarojen käytössä,” Mikkonen korosti.

Alueellisen agendan toteutus käynnistyy muun muassa pilottihankkeilla. Piloteilla havainnollistetaan, kehitetään ja testataan, miten alueellinen yhtenäisyys voidaan ottaa vahvemmin huomioon käytännössä. Hyvä esimerkki tästä on Norjan aloitteesta käynnistettävä pilotti pienten keskusten merkityksestä alueiden elinvoimalle. Ministerit toivoivat komission huomioivan agendan tavoitteet säädöksissä ja tulevan rahoituskauden ohjelmissa. Koheesiotavoitteiden toteutumista seuraa EU:n aluepolitiikkaneuvosto. Alueellisen agendan etenemistä tarkastellaan myös väliarvioinnissa vuonna 2024.

Kaupungit yhteiskunnallisten uudistusten moottoreina

”Kaupungeilla, sekä pienillä että suurilla, on iso merkitys yhteiskunnallisten uudistusten läpiviemisessä. Kaupungit ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi kestävää liikkumista ja asumista edistävien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Älykkäiden liikenneratkaisujen kaltaiset uudistukset lisäävät kaupunkien toimivuutta ja asumismukavuutta. Myös koronakriisistä nousemiseen ja uuden kasvun käynnistämiseen tarvitaan kaupunkeja”, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä Saksan järjestämän ministerikokouksen yhteydessä. Kaupunkikehittämisestä vastaavien ministereiden kokouksessa 30.11. ministeri Lintilää edusti työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman.

Kokouksen pääasiana hyväksyttiin uusi Leipzigin peruskirja, jossa linjataan EU-tason kaupunkipolitiikan periaatteet. Periaateasiakirja korostaa voimakkaasti kaupunkien merkitystä yhteiskunnan uudistumisessa.

Suomi kannatti Leipzigin peruskirjan hyväksymistä. Sen painopisteenä olevat oikeudenmukaiset, vihreät ja tuottavat kaupungit tukevat Suomen omaa painotusta nähdä kaupungit keskeisinä talouden, kestävän kasvun ja yhteiskunnan myönteisen muutoksen moottoreina.  

Kokouksessa hyväksyttiin myös jatkoaskelmerkit Kaupunkiagenda EU:lle -yhteistyövälineelle, joka käynnistettiin alun pitäen vuonna 2016 Alankomaiden aloitteesta. Kokouksessa Suomi korosti Kaupunkiagendan aktiivista jatkokehittämistä ja toimeenpanoa. Suomen kaupungit ja Suomi jäsenmaana ovat osallistuneet agendan pohjalta yhteensä yhdeksään teemakumppanuuteen. Agendassa kaupungit, jäsenmaat ja EU-taso tekevät yhteistyötä kaupunkikehitykseen vaikuttavien säädösten, rahoituksen ja tiedonvaihdon parantamiseksi.

Lisätiedot

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013, timo.juurikkala@ym.fi
Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295049208, marja-riitta.pihlman(at)tem.fi