Kysymyksiä ja vastauksia työllisyysalueista

Näillä alueilla ELY-keskukset ja TE-toimistot voivat aloittaa virastokohtaisen yt-neuvottelun TE2024 -uudistuksen toteuttamisesta välittömästi.

Perälautamenettely viittaa valtioneuvoston päätöksenteko-oikeuden käyttöön ja valtioneuvoston työllisyysaluetta koskevan päätöksen valmisteluun. Valtioneuvoston päätöksenteko-oikeudesta sää-detään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023, jäljempänä järjestämislaki) 16 §:ssä.

Järjestämislain 16 §:n mukaan valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen, jos kunta, jonka työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä eikä valtioneuvosto ole myöntänyt työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua lupaa, jää työllisyysalueen ulkopuolelle. Samalla valtioneuvosto päättää myös kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet.

Valtioneuvosto voi tehdä vastaavan päätöksen myös, jos kunta tai työllisyysalue ei muutoin täytä järjestämislain 12 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi, jos työllisyysalue ei olisi maantieteellisesti yhtenäinen.

Perälautamenettelyyn voi siis joutua, jos kunta tai työllisyysalue on hakenut poikkeuslupaa, mutta poikkeusluvan myöntämiselle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta annetun lain (383/2023, jäljempänä voimaanpanolaki) 4 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty. Samaan menettelyyn joutuisi tällöin poikkeuslupaa hakeneen kunnan tai työllisyysalueen lisäksi myös sen vieressä sijaitseva alue tai alueet, joihin poikkeuslupaa hakenut kunta tai työllisyysalue olisi liitettävä.  

Perälautamenettelyyn voi joutua myös, jos ei ole hakenut poikkeuslupaa eikä toimittanut myöskään järjestämislain 15 §:ssä tarkoitettua sopimusta tai päätöstä. Tässäkin tilanteessa samaan menettelyyn joutuisi kyseisen kunnan tai kuntien lisäksi myös sen vieressä sijaitseva alue tai alueet, joihin kyseinen kunta tai kunnat olisi liitettävä.  

Perälautamenettelyyn voi joutua myös, jos kunta tai työllisyysalue ei täytä järjestämislain 12 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, kuten vaatimusta maantieteellisesti yhtenäisestä alueesta. Tässäkin tilanteessa samaan menettelyyn joutuisi kyseisen kunnan tai kuntien lisäksi myös sen vieressä sijaitseva alue tai alueet, joihin kyseinen kunta tai kunnat olisi liitettävä.

Perälautamenettelyssä työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö perehtyvät menettelyn kohteena olevien kuntien toimittamiin asiakirjoihin ja pyytävät tarvittaessa lisäselvitystä ja kuulevat kuntia. Ministeriöt valmistelevat esityksen valtioneuvostolle järjestämislain 16 §:ssä tarkoitetuksi päätökseksi. Päätösesitysluonnoksesta kuullaan asianomaisia kuntia joulu-tammikuun aikana.

Mikäli kunta ei ole mukana missään työllisyysalueessa tai järjestä itse työvoimapalveluita, työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 16 §:ssä tarkoitetun menettelyn työllisyysalueiden muodostamiseksi.

(ks. kysymys: Mikä on perälautamenettely ja mitä sen aikana tapahtuu?)

Mikäli jonkun kunnan kohdalla on käynnistetty menettely työllisyysalueen muodostamiseksi, työ- ja elinkeinoministeriö kuulee kuntaa työllisyysalueiden muodostamista koskevista päätösesitysluonnoksista. Kuultavia kuntia ovat vain ne, joita valtioneuvoston päätös työllisyysalueista tulisi koskemaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa menettelyssä olevia kuntia ja antaa tarkemman ohjeistuksen kuulemiskirjeessä.

Päivitettyä järjestämissuunnitelmaa ei tarvitse toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle. Mikäli työllisyysalueen jäsenkunnissa tai osapuolissa tapahtuu muutos, muutoksesta on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle (Järjestämislaki 380/2023 15§).

(Ks. kysymys Yhteistoiminta-alueemme kuntien väliseen sopimukseen on tullut muutos, miten toimimme?)

Työllisyysalueen muodostavien kuntien on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle sopimus yhteisestä toimielimestä tai kuntayhtymän perussopimus. Sopimus on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle kahden viikon kuluessa yhteistoimintasopimuksen tai perussopimuksen hyväksymisestä.

Kunnan, joka on päättänyt järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, on toimitettava tätä koskeva päätös työ- ja elinkeinoministeriölle kahden viikon kuluessa päätöksen tekemisestä.

Jos työllisyysalueen jäsenkunnissa tai osapuolissa tapahtuu muutos, muutoksesta on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle. Asiakirjojen toimittamisen yhteydessä on toimitettava suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämiseksi. Dokumentit tulee lähettää osoitteeseen [email protected] diaarinumerolla VN/17693/2023.

Toimitilojen vastaanottamisesta kieltäytymisestä on ilmoitettava välittömästi kehittämis- ja hallintokeskukselle [email protected] sekä työ- ja elinkeinoministeriölle [email protected] diaarinumerolla VN/17693/2023.

Tieto on tärkeä esimerkiksi toimitiloja koskevien vuokrasopimusten irtisanomisten ja niistä aiheutuvien kustannusten ennakoinnin takia. Voimaanpanolain 3 §:n mukaan ilmoitus on tullut tehdä viimeistään 31.10.2023. Voimaanpanolain 8 §:ssä säädetään toimitilojen siirtymisestä.

Poikkeuslupaa ei voi hakea 31.10.2023 jälkeen.