Kysymyksiä ja vastauksia työllisyysalueista

Näillä alueilla ELY-keskukset ja TE-toimistot voivat aloittaa virastokohtaisen yt-neuvottelun TE2024 -uudistuksen toteuttamisesta välittömästi.

Yhteensä seitsemän työllisyysalueitta on perälautamenettelyssä. Niiden ELY-keskusten ja TE-toimistojen osalta, joiden toimialueella on edellä mainittuja työllisyysalueita, voidaan virastokohtaiset yt-neuvottelut tehtävien ja henkilöstön siirroista työllisyysalueille aloittaa, kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen helmikuussa 2024. Myös KEHA-keskus voi aloittaa omat virastokohtaiset yt-neuvottelut tehtävien ja henkilöstön siirroista työllisyysalueille valtioneuvoston päätöksen jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtionvarainministeriö käsittelevät marraskuun aikana työllisyysalueiden muodostumista koskevat asiakirjat. Tavoitteena on, että marraskuun lopussa kaikki asiakirjat on käsitelty ja selvät työllisyysalueet sekä perälautamenettelyyn menevät alueet tiedossa.

Perälautamenettely viittaa valtioneuvoston päätöksenteko-oikeuden käyttöön ja valtioneuvoston työllisyysaluetta koskevan päätöksen valmisteluun. Valtioneuvoston päätöksenteko-oikeudesta sää-detään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023, jäljempänä järjestämislaki) 16 §:ssä.

Järjestämislain 16 §:n mukaan valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen, jos kunta, jonka työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä eikä valtioneuvosto ole myöntänyt työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua lupaa, jää työllisyysalueen ulkopuolelle. Samalla valtioneuvosto päättää myös kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet.

Valtioneuvosto voi tehdä vastaavan päätöksen myös, jos kunta tai työllisyysalue ei muutoin täytä järjestämislain 12 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi, jos työllisyysalue ei olisi maantieteellisesti yhtenäinen.

Perälautamenettelyyn voi siis joutua, jos kunta tai työllisyysalue on hakenut poikkeuslupaa, mutta poikkeusluvan myöntämiselle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta annetun lain (383/2023, jäljempänä voimaanpanolaki) 4 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty. Samaan menettelyyn joutuisi tällöin poikkeuslupaa hakeneen kunnan tai työllisyysalueen lisäksi myös sen vieressä sijaitseva alue tai alueet, joihin poikkeuslupaa hakenut kunta tai työllisyysalue olisi liitettävä.  

Perälautamenettelyyn voi joutua myös, jos ei ole hakenut poikkeuslupaa eikä toimittanut myöskään järjestämislain 15 §:ssä tarkoitettua sopimusta tai päätöstä. Tässäkin tilanteessa samaan menettelyyn joutuisi kyseisen kunnan tai kuntien lisäksi myös sen vieressä sijaitseva alue tai alueet, joihin kyseinen kunta tai kunnat olisi liitettävä.  

Perälautamenettelyyn voi joutua myös, jos kunta tai työllisyysalue ei täytä järjestämislain 12 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, kuten vaatimusta maantieteellisesti yhtenäisestä alueesta. Tässäkin tilanteessa samaan menettelyyn joutuisi kyseisen kunnan tai kuntien lisäksi myös sen vieressä sijaitseva alue tai alueet, joihin kyseinen kunta tai kunnat olisi liitettävä.

Perälautamenettelyssä työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö perehtyvät menettelyn kohteena olevien kuntien toimittamiin asiakirjoihin ja pyytävät tarvittaessa lisäselvitystä ja kuulevat kuntia. Ministeriöt valmistelevat esityksen valtioneuvostolle järjestämislain 16 §:ssä tarkoitetuksi päätökseksi. Päätösesitysluonnoksesta kuullaan asianomaisia kuntia joulu-tammikuun aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö käsittelevät poikkeuslupahakemukset ilmoitusten ohella marraskuun aikana. Tavoitteena on, että marraskuun 2023 lopussa on tiedossa, mitkä poikkeuslupahakemukset voidaan hyväksyä. Myönteiset päätösesitykset viedään valtioneuvoston päätettäviksi mahdollisimman pian.

Marraskuun lopussa tiedetään myös, minkä kuntien osalta käynnistetään perälautamenettely, eli valtioneuvoston päätöksentekomenettely työllisyysalueista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekisi tarvittavat päätökset työllisyysalueista helmikuun 2024 aikana.

Mikäli kunta ei ole mukana missään työllisyysalueessa tai järjestä itse työvoimapalveluita, työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) 16 §:ssä tarkoitetun menettelyn työllisyysalueiden muodostamiseksi. (ks. kysymys 2. Mikä on perälautamenettely ja mitä sen aikana tapahtuu?)

Työ- ja elinkeinoministeriö kuulee kuntia työllisyysalueiden muodostamista koskevista päätösesitysluonnoksista joulu-tammikuun aikana. Kuultavia kuntia ovat vain ne, joita valtioneuvoston päätös työllisyysalueista tulisi koskemaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa menettelyssä olevia kuntia marras-joulukuun vaihteessa ja antaa tarkemman ohjeistuksen kuulemiskirjeessä.

Täydentävät dokumentit tulee lähettää mahdollisimman pian osoitteeseen [email protected] diaarinumerolla VN/17693/2023 sekä Jenni Wessmanille [email protected]. 

Täydentävät dokumentit tulee lähettää mahdollisimman pian osoitteeseen [email protected] diaarinumerolla VN/17693/2023 sekä Jenni Wessmanille [email protected]. 

Tieto sopimusten muutoksista tulee toimittaa mahdollisimman pian osoitteeseen [email protected] diaarinumerolla VN/17693/2023 sekä Jenni Wessmanille [email protected].

Toimitilojen vastaanotosta kieltäytymisestä on ilmoitettava välittömästi kehittämis- ja hallintokeskukselle [email protected], sekä työ- ja elinkeinoministeriölle [email protected] diaarinumerolla VN/17693/2023  sekä Jenni Wessmanille [email protected].

Tieto on tärkeä esimerkiksi toimitiloja koskevien vuokrasopimusten irtisanomisten ja niistä aiheutuvien kustannusten ennakoinnin takia. Voimaanpanolain 3 §:n mukaan ilmoitus on tullut tehdä viimeistään 31.10.2023. Voimaanpanolain 8 §:ssä säädetään toimitilojen siirtymisestä.