Vaikuttavuudessa avaimet muutokseen?

SIB = Tulosperusteinen rahoitussopimus. Siinä yhdistetään julkinen sektori (kunta tai valtio), yksityiset sijoittajat, mitattavissa oleva yhteiskunnallinen pulma sekä ratkaisun tarjoavat palveluntuottajat. Sijoittajan tuotto on sidottu toimenpiteiden mitattaviin vaikutuksiin.

Kuntien kokemukset osoittavat, että SIB-prosessit eivät ole helppoja, mutta ne avaavat monia mahdollisuuksia oivaltamiseen, oppimiseen ja muutokseen.

SIB-mallin toteutus paljastaa hallintojärjestelmämme karikoita, joiden yli ja ohi voidaan päästä:

1. Toimiiko kunta ihminen edellä vai lainsäädännön ehdoilla?

Kunnallisen toimintamallin keskiössä ovat lakipykälät. Tämä lähtökohta ei aina palvele ihmisiä tai perheitä. SIB-mallissa lähdetään ratkaisemaan ongelmia asiakkaan tarpeista ja arjesta käsin ja työssä palataan aina kysymään: mikä juuri tätä lasta tai perhettä auttaisi?

2. Kokonaisbudjetointi vai siilobudjetit ehkäisevän tekemisen taustalla?

SIB ylittää ja ohittaa keskustelun siilobudjeteista. Ilman SIB-mallin kokonaisbudjetointia ajauduttaisiin keskusteluun siitä, kenen budjetista ehkäisevän työn menot katetaan ja toisaalta siitä, kenen budjetissa onnistumiset näkyvät?

3. Asiakkaan näkökulma vai profession näkökulma?

Professiot tulkitsevat asiakaslähtöisyyden ammattisilmälasien läpi, eivät aina ihmisestä käsin. SIB-mallissa taklataan perinteisiä toimialoihin rajoittuneita prosesseja ja keskusteluita monialaisen asiantuntijaryhmän avulla ja palaten aina pohtimaan toiminnan vaikuttavuutta asiakkaan näkökulmasta.

4. Jatkuvuus ja arjen tuki vai yksittäinen käynti palveluissa?

Ytimessä on ihmislähtöinen näkökulma: arki ja siinä pärjääminen ovat olennaisia ja toisinaan tarvitaan ihmisiä, jotka kulkevat rinnalla ja tukevat tarvittaessa. SIB-prosesseissa käytössä olevat toimintamallit tarjoavat lapsille ja perheille pitkäaikaisia rinnalla kulkijoita, jotka muodostavat auttamisketjuja yksittäisten käyntien sijaan.

5. Pitkäjänteinen muutos vai vanhat toimintatavat?

SIB osoittaa myös sen, että monimutkaisissa pulmissa pitää hyväksyä hitaus. Vaikuttavuuden oivaltaminen toiminnan perustana vie aikansa. SIB-mallissa on kuitenkin useita vuosia aikaa muuttaa toimintatapoja ja rakentaa uutta ihmislähtöistä toimintamallia.

Monipuolinen oppimiskokemus

Tutkimuksemme perusteella voimme sanoa, että kunnat ovat oppineet tarkastelemaan omia toimintatapojaan ja asiakkaidensa tarpeita uusista näkökulmista. SIB-malli opettaa kunnille vaikuttavuuden hankintaa, tiedolla johtamista, siilojen ylittämistä sekä luo mahdollisuuden systeemiseen muutoksen. Mallin toteutus vaatii kunnilta paljon, mutta samalla se luo edellytykset palveluajattelun muutokseen ja perheiden aitoon kohtaamiseen heidän arjessaan.

Toivomme, että raporttiamme luetaan muuallakin kuin kunnissa, koska uskomme, että samanlaisia karikoita on joko näkyvillä tai piilee pinnan alla muuallakin järjestelmässämme, jopa valtion tasolla. Tiivistäisimme tutkimuksen opin seuraavasti: otetaan vaikuttavuus, kohtaamiset, ihmiset ja heidän arkensa koko upean, mutta hitaan ja kankean hyvinvointijärjestelmämme parantelun lähtökohdiksi.

Jenni Airaksinen, jenni.airaksinen(at)tuni.fi
Anni Kyösti, anni.kyosti(at)tuni.fi

Raportti ja politiikkasuositus