Hallituksen vastaus välikysymykseen työttömyydestä
Työministeri Matias Marttinen antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen työttömyydestä 24.2.2026. Vastaus muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies,
On selvää, että edelliset vuodet ovat koetelleet Suomea ja suomalaisia. Vaikka työttömyys on yhteiskunnalle vakava ongelma, niin vielä suurempi ongelma se on ihmiselle itselleen. Kun aamulla ei olekaan työvuoroa, johon lähteä, se luo toivottomuutta ja huolta. Viime vuodet ovat olleet Suomelle ja suomalaisille vaikeat.
Tämän ihmisten ja kotien huolen otamme hallituksessa vakavasti. Olemme tehneet ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta tilanne kääntyy parempaan.
Viime syksyn budjettiriihessä hallitus päätti lukuisista työllisyyttä edistävistä toimista. Päätimme ohjata 30 miljoonaa työllisyysseteliin nuorten työllistymisen edistämiseksi. Päätimme toimista, joilla pienten yrittäjien työllistämiskykyä parannetaan, joilla työllistymistä edistävien palveluiden vaikuttavuutta lisätään ja joilla voimme kannustaa yrittäjyyteen.
Arvoisa puhemies,
Kun yrityksillä menee hyvin ja markkinoilla on kysyntää, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Kun talous kasvaa, myös työpaikkojen määrä kasvaa. Talouden mittarit ovat viime aikoina antaneet rohkaisevia lukemia. Niihin on hyvä oppositiossakin tutustua.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,6 prosenttia viime vuoden lopulla. Samoin kasvoivat työllisyys ja tehtyjen työtuntien määrä.
Talous on kääntynyt kasvuun viime vuonna. Tämä luo toivoa.
Viennin kehityksessä on positiivisia merkkejä. Tavaraviennin arvo nousi viime vuonna noin 4 prosenttia. Palveluiden viennin arvo nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä ennätykselliseen lähes 11 miljardiin euroon.
Tilauskantojen kehitys kertoo myös tulevaisuuden positiivisesta kehityksestä. Suomen suurimman vientialan tilauskanta on noussut räjähdysmäisesti. Teknologiateollisuudessa uusien tilausten arvo kasvoi loppuvuonna 45 prosenttia. Jäänmurtajatilaukset ovat tuoneet telakoille täydet tilauskirjat. Wärtsilä laajentaa Vaasassa ja ilmoitti helmikuussa 140 miljoonan investoinnista.
Positiiviset signaalit näkyvät myös kotimaan markkinoilla. Vähittäiskaupassa myynti on kasvanut syyskuusta lähtien. Tämä kertoo, että suomalaisten kyky kuluttaa on kasvanut. Se ei ole ihme, sillä palkansaajien ostovoima on noussut kohisten viimeisten kolmen vuoden aikana. Naisilla ostovoima on nyt jopa parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.
Arvoisa puhemies,
Edellä esitetyt faktat eivät anna syytä synkistelyyn. Päinvastoin. Talouden mittareiden välittämä viesti suomalaisille on varsin rohkaiseva. Suomella on kaikki edellytykset kasvuun.
Tämä on edellyttänyt Suomen uudistamista ja sen tehtävän hallitus on ottanut vakavasti.
Suomi on vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien ollut tilanteessa, jossa edellytyksiä kestävälle talouskasvulle ei ole ollut. Suomessa ei ole tehty uudistuksia vuosikymmeniin. Nyt niitä tehdään.
Suomella on kaikki edellytykset pitkän aikavälin menestykseen. Menestykseen, joka on kestävää ja johon jokainen suomalainen pääsee osaksi. Sen takia tätä työtä tehdään.
Rehellistä on kuitenkin myös vasemmisto-opposition myöntää, että tämä ei onnistu ilman yhteiskuntamme valjastamista kohti kasvun edellytyksiä. Sitä, että parannamme kilpailukykyämme niin työmarkkinoilla kuin osaamisessa. Sitä, että julkista taloutta sopeutetaan vastaamaan todellista kantokykyämme. Sitä, että pystymme tukemaan yrittäjien edellytyksiä onnistua.
Arvoisa puhemies,
Kevennämme työn verotusta historiallisella tavalla. Olemme ottaneet käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Olemme sujuvoittaneet investointeja yhden luukun luvituspalvelulla. Kevennämme yhteisöveroa. Perkaamme pankkisääntelyä ja varmistamme, että yritysten rahoituksensaanti helpottuu. Olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata lisää työntekijöitä.
Tämä on keskeisin lääke siinä, että ihmisille saadaan töitä ja toimeentuloa. Jokainen suomalainen ansaitsee saada mahdollisuuden päästä osaksi suomalaista työelämää.
Hallituksen investointipäätökset sekä 3,3 miljardin euron määräaikainen investointipaketti työllistävät vuosittain kymmeniä tuhansia suomalaisia. Hankkeita toteutetaan ympäri Suomea ja niillä parannetaan kansalaisten arkea, yritysten toimintaedellytyksiä ja turvallisuutta. Uusia hankkeita käynnistyy vuoden 2026 aikana liki miljardilla eurolla.
Myös nuorten pääsy työuraan kiinni pitää varmistaa. Siihen jo aiemmin mainittu 30 miljoonan euron panostus työllistymisseteli tähtää. Nämä on saatu nyt alueiden käyttöön ja tulevat varmasti hyödyttämään tuhansia nuoria.
Työttömyys on tällä hetkellä liian korkealla tasolla, mutta tilanne ei ole toivoton. Työllisyysasteemme on EU:n keskitasoa – itse asiassa jopa hienoisesti keskitason paremmalla puolella. 2,5 miljoonaa suomalaista on töissä.
Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös työvoimaan laskettavien ihmisten määrän kasvu. Hallituksen tekemät uudistukset ovat aktivoineet työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työnhakuun. Myös maahanmuutto kasvattaa työvoiman määrää. Koska työvoima kasvaa ensisijaisesti maahanmuutosta, kasvaa myös työllisten ja työttömien määrä maahanmuuton seurauksena. Ulkomaalaisten osuus työttömistä työnhakijoista oli noin 15 prosenttia joulukuussa 2025. Muualla kuin Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noussut reilusta 10 prosentista melkein 20 prosenttiin.
Arvoisa puhemies,
Suomen tilannetta ei kestävästi ratkaista millään muulla, kuin talouskasvulla. Kasvu on ainoa lääke ja ainoa tie saada suomalaisille lisää työtä, mahdollisuuksia ja toimeentuloa.
Jokainen suomalainen varmasti ymmärtää, että kun valtion kassa on tuhlattu ja velaksi eletty vuosikausia, ei tässä julkisen talouden tilanteessa tällä hallituksella ole mahdollisuutta tehdä muutoksia velkakuormaa kasvattamalla. Se tie on kuljettu ja se on osoittautunut kestämättömäksi suomalaisten kannalta.
Tämä hallitus on suunnannut toimet kasvun ja yrittäjyyden edistämiseksi, sillä yrityksissä ne työpaikat syntyvät.
Arvoisa puhemies,
Hallitus ottaa vallitsevan tilanteen vakavasti.
Oppositiossa ei taideta edes haluta nähdä positiivisia merkkejä, joita Suomessa tapahtuu joka päivä. Ei edes haluta nähdä sitä, että Suomella on lukuisia syitä myös optimismiin. Siihen, että tulevaisuuteen voi ja kannattaa luottaa.
Kun oppositio peräänkuuluttaa toimia työllisyyden edistämiseksi ja työttömien palveluiden parantamiseksi, on syytä muistaa, että työllisyyspalvelu-uudistus sakkomaksuineen ja velvoitteineen on edellisen hallituksen käsialaa. Tässä uudessa työllisyysalueiden mallissa on eletty nyt vuosi ja hallitus on jo keventänyt työllisyysalueiden kaavamaisia velvoitteita. Mallissa on yhä ongelmia, käymme niitä läpi.
Se, mitä nyt tarvitaan, on investointien edelleen vauhdittamista, rauha Ukrainaan ja luottamusta kasvuun. Luottamusta ei synny sillä, että synkistellään ja pelotellaan suomalaisia tarpeettomasti. Kun vienti vetää, talous kasvaa ja ostovoima jatkaa paranemistaan, niin mieluummin voisimme jopa yhdessä ruokkia tätä positiivista kehitystä.
Hallitus myös valmistautuu kohti kehysriihtä ja kaikki vaikuttavat toimet ovat harkinnassa. Painotamme kuitenkin, että velkarahan pumppaaminen ei ole se tie, johon Suomella on varaa. Sellaista lupausta ei ole reilua suomalaisille myydä. Siksi on syytä painottaa vaikuttavuutta.
Hyvät kansanedustajat,
pelon sijaan nyt on syytä kylvää luottamusta. Sitä suomalaiset tarvitsevat.