Hallitus ehdottaa täydennyksiä vuoden 2022 talousarvioesitykseen

Hallitus antoi torstaina 18. marraskuuta eduskunnalle esityksensä vuoden 2022 talousarvioesityksen täydentämisestä. Esityksessä kompensoidaan rahapelitoiminnan tuottojen laskua edunsaajille 73,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi. Täydennysesityksessä määrärahatarve kasvaa 152 miljoonalla eurolla ja vastaavasti tuloarvioita korotetaan yhteensä 39 miljoonalla eurolla sekalaisten tulojen kasvun myötä.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskun kompensaatio 

Rahapelitoiminnan tuottojen lasku ehdotetaan kompensoitavaksi edunsaajille täysimääräisesti myös vuonna 2022. Aiemmin talousarvioesityksessä ehdotetun 330 miljoonan euron lisäksi tuottojen laskua kompensoitaisiin yhteensä 73,8 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudesta noin 15,8 miljoonaa euroa rahoitettaisiin arpajaisveron alentamisella ja noin 46,3 miljoonaa euroa kompensoitaisiin määrärahalisäyksellä valtion talousarviossa. Lisäksi rahapelitoiminnan tuotoista on koitunut niin kutsuttua jakamattomia voittovaroja. Niiden käyttöä ehdotetaan lisättäväksi 11,7 miljoonalla eurolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Summasta taiteen ja kulttuurin osuus on noin 18,4 miljoonaa euroa, liikuntatoimen osuus noin 11,9 miljoonaa euroa, tieteen ja tutkimuksen osuus noin 6,4 miljoonaa euroa sekä nuorisotyön osuus noin 4,3 miljoonaa euroa. 

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kompensaatiota kohdistetaan yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle noin 29,7 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Tietojärjestelmähankkeille rahoitusta

Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) kehittämisen jatkorahoitukseen ehdotetaan poliisitoimelle 6,85 miljoonaa euroa. Kenttäjärjestelmän kehittämiseen liittyen myös puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 300 000 euron lisäystä. 

Oikeusrekisterikeskukselle osoitetaan tuottavuusrahasta sakkorangaistusten ja maksuseuraamusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishankkeeseen 1,7 miljoonaa euroa ja oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishankkeeseen 925 000 euroa.

Uuden kehys- ja budjettitietojärjestelmän rakentamisen ehdotetaan 4,0 miljoonaa euroa ja EURO QCI -hankkeen kansallisen vastinrahoituksen maksamiseen 2,4 miljoonaa euroa. TE-digi-hankkeen kustannusten kattamiseen ehdotetaan 5,8 miljoonan euron määrärahalisäystä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan ehdotetaan yhteensä noin 3,5 miljoonan euron lisäystä, josta 2,5 miljoonaa euroa kohdentuu Kanta-palveluiden levyjärjestelmän virtualisointi- ja kapasiteettihankinnan kokonaisuuden kustannuksiin ja 1 miljoonaa euroa Koronapassin ja koronatodistuksen kustannuksiin.

Muita täydentävään talousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia

Hallitus ehdottaa Afganistanin tilanteesta johtuen vuoden 2022 pakolaiskiintiön nostoa 1 500 henkilöön, kun se talousarvioesityksessä oli 1 050 henkilöä. Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan korotukseen liittyen 1,1 miljoonan euron lisäystä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan valtion korvauksiin kotouttamisesta 2,5 miljoonan euron ja kotouttamiskoulutukseen 0,7 miljoonan euron lisäystä. 

Valmiuslain uudistamiseen ehdotetaan 300 000 euroa.

Syyteharkinnan ja tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahan korotusta. Tästä tuomioistuinten toimintamenoihin kohdistuu 2,55 miljoonaa euroa ja syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 450 000 euroa.

Pelastustoimelle ehdotetaan 350 000 euroa pelastajakoulutuksen lisäämiseen sekä 1,6 miljoonaa euroa ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen. Ruotsinkielinen kurssi toteutetaan Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston järjestämänä alueellisena kurssina yhteistyössä toisen alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastustoimen erityismenojen määrärahojen tasoa ehdotetaan nostettavaksi noin 1 miljoonalla eurolla 3 miljoonaan euroon.

Digi- ja väestötietovirastolle ehdotetaan kaikkiaan noin 3,9 miljoonaa euroa, josta 1,9 miljoonaa euroa ulkomaalaisten nopeutettuun rekisteröintiin ja 1 miljoonaa euroa viraston palveluprossien digitalisoimiseen.

Opintotukeen ehdotetaan 3,4 miljoonaa euroa lisäystä opiskelijan omien tulorajojen määräaikaiseen korottamiseen.

Suomen Kansallisteatterin pienen näyttämön peruskorjaukseen ehdotetaan noin 5,1 miljoonan euron lisämäärärahaa oikeusprosessista aiheutuvien viivästymisten korvaamiseen.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (UNOHCHR) yleisavustusta ehdotetaan nostettavaksi 2,1 miljoonaa euroa. 

Valtionavustuksiin kuntien kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrastruktuurihankkeisiin ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa. 

Digitaalisen lentokenttätoiminnan avustukseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahaa. Valtionavustus on tarkoitus myöntää Helsinki-East Aerodome investointikokonaisuuteen Pyhtäällä.

Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen talousarvioesityksessä ehdotettu 87 miljoonan euron määräraha ehdotetaan poistettavaksi. Tämä aiheutuu sähköistämistukea koskevan lainsäädäntövalmistelun viivästymisestä EU:n komission täydennysten suuntaviivojen edelleen puuttuessa. Määräraha osoitetaan uudestaan lisätalousarvioesityksessä lakiesityksen antamisen yhteydessä.

Määrärahojen tarkistus tarvearvioita vastaavaksi

Yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron korotusta. Menoarvion muutos aiheutuu tuomioistuimien koronaruuhkanpurun johdosta kasvaneista asiamääristä ja siten korvausten määristä. 

Valtion osuuteen sairausvakuutuslaista aiheutuvista menoista ehdotetaan 23 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu lähinnä lääke- ja matkakorvausmenojen sekä tutkimuksen ja hoidon korvausmenoarvioiden tarkentumisesta. Lisäyksestä 6 miljoonaa euroa liittyy koronavirustestauksen sairausvakuutuskorvauksiin aiheuttamasta lisäkustannuksesta.

Valtion nettolainanotto kasvaa 113 miljoonalla eurolla

Verotuloennustetta alennetaan yhteensä 27 miljoonalla eurolla. Verokertymää pienentää erityisesti 17 miljoonalla eurolla edellä mainittu arpajaisveron alentaminen. Lisäksi ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota alennetaan 2 miljoonalla eurolla kotitalousvähennyksen korotusta koskevan vaikutusarvion päivityttyä ja energiaveron tuottoarviota alennetaan 8 miljoonalla eurolla lämpöpumppujen ja konesalien sähköverotukseen sekä biokaasun verotukseen ehdotettujen lainsäädäntömuutosten ja niitä koskevien verotuottoarvioiden tarkennuttua.

Sekalaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Muutosta aiheuttaa erityisesti päästöoikeuksien markkinahinta-arvion nousu. Toisaalta viisumien käsittelymaksujen tulot ovat vähentyneet koronaviruspandemian johdosta.

Vuoden 2022 määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 152 miljoonalla eurolla yhteensä 64,9 miljardiin euroon. Tuloarviota korotetaan 39 miljoonalla eurolla yhteensä 57,9 miljardiin euroon. Ehdotus lisää valtion nettolainanottoa 113 miljoonalla eurolla ja kokonaisuudessaan nettolainanoton vuonna 2022 arvioidaan olevan noin 7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2022 lopussa arvioidaan olevan noin 144 miljardia euroa, mikä on noin 55 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Lauri Finér, p. 0295 160 676, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ann-Mari Kemell, p. 0295 530 330