Haku

OECD:n toimintaohjeet ovat suosituksia monikansallisille yrityksille vastuullisesta liiketoiminnasta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Jokaisessa toimintaohjeisiin sitoutuneessa valtiossa on kansallinen yhteyselin, jonka tehtävänä on tehdä toimintaohjeita tunnetuksi ja vastata toimintaohjeita koskeviin kysymyksiin. Eri tahot voivat tehdä kansalliselle yhteyselimelle valituksen, joka koskee jonkin yrityksen toimintaa suhteessa toimintaohjeisiin.

24.2.2026 | Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja Loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2011 Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja Loppuraportti Työ- ...

22.12.2025 | Luovien alojen ja tapahtuma-alan tilannekuvan päivitys Tekijänä Mika Naumanen, VTT Kesäkuu 2025 Sisältö Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3.6.2025 2 Johdanto Luovan talouden liiketoimintaympäristöt Selvitystyön tavoitteena oli luoda tilanne...

1.5.2026 | Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia ja merityösopimuslakia. Esityksen mukaan ...

24.2.2026 | Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 5/2013 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Työ- ja elinkeinomini...

25.4.2024 | Sote-palvelut ovat suuressa muutoksessa taloudellisen kestävyyden, palvelutarpeen kasvun ja henkilöstön riittävyyden vuoksi. Hyvinvointialueiden ja kansalliset uudistustoimet muuttavat sote-palvelujen tuottamisen tapoja esimerkiksi lisäämällä digitaalisia palveluja. Julkisella sektorilla tehtävät päätökset vaikuttavat myös sote-palvelualan yrityksien liiketoimintaympäristöön.

17.4.2024 | Matkailualan yritysten liikevaihto vuonna 2022 saavutti lähes koronapandemiaa edeltäneen tason. Kun liikevaihdosta poistetaan hintojen nousun vaikutus, kasvu jää vähäisemmäksi. Matkailijoiden yöpymismäärä ylitti pandemiaa edeltäneen tason vuonna 2023, vaikka ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset jäivät edelleen noin 20 prosenttia jälkeen vuodesta 2019. Yöpymismäärällä mitattuna Lappi on elpynyt maakunni...

24.11.2023 | Suomessa louhittiin yhdeksästä metallimalmikaivoksesta malmia ja sivukiveä yhteensä 86,6 miljoonaa tonnia vuonna 2022. Tästä malmien osuus oli 33,2 milj. tonnia. Malminlouhinnan määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Teollisuusmineraalia louhittiin yhteensä 16,3 miljoonaa tonnia. EU:ssa valmistellaan kriittisten raaka-aineiden asetusta, jonka tavoitteena on nostaa omavaraisuutta, teollisuuden jalostusastetta sekä lisätä kierrätystä.

29.11.2023 | Elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia ja hakevat uudistumista monin eri tavoin. Kasvu kotimaan markkinoilla on vähäistä. Inflaatio on nakertanut kuluttajien ostovoimaa ja näkyy hintatietoisuutena. Vienti korostuu ruokajärjestelmän yhtenä kasvumahdollisuutena. Kilpailutilannetta on kiristänyt myös tuonnin kasvu.

1.5.2026 | Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitustoimi ja sen järjestämisestä sekä siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki valtion erityisrahoitustoimi ja sen järjestäm...

25.4.2023 | Matkailualan yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä jäivät yhä huomattavasti alle pandemiaa edeltävän tason vuonna 2021. Vuonna 2022 kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä oli kuitenkin jo vuotta 2019 korkeampi. Vuoden 2022 alkupuolella alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut lisähaasteita matkailutoimialalle.

31.3.2023 | Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö sekä muut EU-tason toimet edistävät sote-palvelualan kansainvälistymistä. Kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus on edelleen haaste. Työvoima- ja palvelutarpeen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan.

6.5.2022 | Vuonna 2019 matkailu muodosti 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Toimiala työllisti 154 000 henkilöä, joiden osuus kaikista työllisistä oli 5,8 prosenttia.

27.6.2022 | Työvoimatiekartat täsmentävät kuvaa kohtaanto-ongelmien syistä Tiedotustilaisuus 22.6.2022 Työministeri Tuula Haatainen Avoimia työpaikkoja on auki kuukausi kuukaudelta enemmän Toukokuu 2022: 109 945 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 1...

9.5.2022 | Euroopan komissio on antanut viimeisen kahden vuoden aikana useita digialaa koskevia lainsäädäntöaloitteita. Vaikka asetusehdotukset ovat valmisteluvaiheessa, suomalaisten yritysten olisi hyvä ymmärtää jo nyt säädöskehikon luomat datatalouden liiketoimintamahdollisuudet. Työ ja elinkeinoministeriön tutkimusyritys Witmilliltä tilaamalla selvityksellä kartoitettiin, millaiset mahdollisuudet uudet digisäädökset luovat liiketoiminnalle.

10.3.2022 | Sote-toimiala elää kansallisten uudistusten ja kansainvälisten muutostrendien keskellä. Sote-uudistus vaikuttaa alan henkilöstöön ja yrityskenttään. Lisäksi muut muutokset, kuten lainsäädännöllä ohjattavat henkilöstömitoitukset, vaikuttavat alan kasvaviin henkilöstötarpeisiin esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa. Samanaikaisesti monia sote-ammatteja, kuten sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia, koettelee laaja työvoimapula.

3.2.2020 | Ohjelmistoalan kasvu ja kehittyminen on ollut voimakasta 2010-luvulla. Kasvu perustuu kansainvälistymiseen, teknologian nopeaan kehittymiseen sekä muiden alojen ja julkishallinnon digitalisaatioon. Toimialan yritykset kehittävät myös itse uusia innovatiivisia palveluita markkinoille. Alan kasvua uhkaa rajoittaa osaavan työvoiman saatavuus.

18.8.2021 | Rekrytointiongelmia oli vuonna 2020 kokenut 40 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista, ja rekrytointiongelmien taso oli Suomessa koronakriisistä huolimatta mittaushistorian kolmanneksi korkein. Toimialoista rekrytointiongelmia oli eniten sosiaali- ja terveysaloilla, missä 54 %:lla työvoimaa hakeneista toimipaikoista oli ongelmia löytää tarvitsemaansa työvoimaa, kertoo 18.8.2021 julkistettu TEM-analyysi.

15.12.2020 | Vuonna 2019 toimipaikoista 56 % oli hakenut vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus laski yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot vuonna 2019 olivat ilmoitus omalle henkilökunnalle ja työvoiman rekrytointi TE-toimiston avulla. TE-toimistoa käytti 45 % rekrytoineista toimipaikoista. Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2019 kokenut 44 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista.

26.4.2021 | Vuonna 2030 suomalaisen teollisuuden tulee panostaa kestävään digitalisaatioon. Se tarkoittaa, että yritykset tuottavat ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta sekä hyödyntävät digiteknologioita ja datavirtaa. Tämä luo Suomelle kansainvälistä kilpailuetua.