Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta: Ilmiöpohjaisella kehittämisellä kohti vaikuttavampia tuloksia

Työ- ja elinkeinoministeriö 10.2.2020 12.26
Uutinen
TEM:n alueet ja kasvupalvelut -osaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman
TEM:n alueet ja kasvupalvelut -osaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman

Ilmiöpohjainen lähestymistapa on vahvasti mukana tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriön alueet ja kasvupalvelut -osaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlmanin mukaan aluekehittämistä tarkastellaan yhä enenevissä määrin merkittävien yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja digitalisaation näkökulmista.

−Ilmiöpohjainen ajattelu ja ilmiöihin vastaaminen on olennainen osa seuraavan ohjelmakauden valmistelua, Pihlman toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisina painopisteinä on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, kehittää Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Rahoitusta kohdennettava tukemaan yhteiskunnallisia tavoitteita

Rakennerahastovaroilla voidaan edistää keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten työllisyyttä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Kun toimenpiteitä kohdistetaan fokusoiden isoihin ilmiöihin, saadaan aikaan vaikuttavuutta paremmin kuin hajanaisilla toimenpiteillä.

−Vaikuttaa siltä, että sekä Itä-ja Pohjois-Suomi että Etelä- ja Länsi-Suomi ovat tunnistaneet samanlaisia isoja ilmiöitä, joihin rakennerahastovaroja halutaan ohjata, kertoo Pihlman.

Vaikka rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen kehitysinstrumentti, on tärkeää tiedostaa, että rakennerahastojen rahoituksella voidaan vastata vain osaan yhdessä tunnistetuista haasteista. Pihlmanin mukaan ohjelmavalmistelussa on tehtävä selkeitä valintoja ja rajattava toimenpiteitä.  Myös kansallisella julkisella ja yksityisellä rahoituksella on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Yhden ohjelman malli luo sujuvampia yhteistyömahdollisuuksia

Pihlman kertoo ohjelmavalmistelun kumppanuusverkoston olevan innostunut ja sitoutunut valmistelutyöhön. Ohjelmavalmistelun alusta lähtien on ollut ennustettavissa, että alueiden erilaiset näkemykset etenkin alueellisesta rahanjaosta nousevat keskusteluun. Viime syksynä käytiin kipakkaakin keskustelua alueiden välillä tulevan ohjelmakauden rahoituksen jakautumisesta.

Pihlmanin mukaan on hyvä ratkaisu, että silloinen elinkeinoministeri Katri Kulmuni antoi maakuntajohtajille vastuun sopia alueellisen rahanjaon periaatteista. Kollektiivinen vastuu ja tehtävä on tasoittanut alueiden välisiä jännitteitä.

Kuluvalta ohjelmakaudelta Pihlman nostaa esille yhden ohjelman mallin ja valtakunnallisen hanketoiminnan hyvät kokemukset.

−Yhdellä ohjelmalla voidaan rakentaa erillisiä ohjelmia paremmin verkostoja esimerkiksi alueiden tai kaupunkien välille.

Pihlman pitää tärkeänä aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettavaa valtakunnallista hanketoimintaa, jota tullaan toteuttamaan myös tulevalla ohjelmakaudella. Kuluvalla ohjelmakaudella esimerkiksi ESR:n nuorten Ohjaamot ovat olleet onnistunutta valtakunnallista toimintaa, jota on toteutettu koko maassa yhteisen konseptin luomiseksi.  Ohjaamot tekevät hallinnonalat ylittävää monialaista työtä nuorten työllistymisen edistämiseksi.

Haastateltavana oli työ- ja elinkeinoministeriön alueet ja kasvupalvelut –osaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman. EU:n rakennerahastokautta 2021−2027 valmistellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta -sarjaan haastatellaan lisäksi Päivi Keisasta Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Tiina Huotaria Uudenmaan liitosta, Mauri Yltiötä ympäristöministeriöstä sekä Jussi Ahokasta SOSTE ry:sta.

Sivun alkuun