Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn hyödyt miljardiluokkaa – kunnilla mahdollisuus ilmoittautua mukaan 30.6. mennessä

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on hyvä esimerkki mahdollisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja hillitä julkisten menojen kasvupainetta.

Suunnitteilla on tyypin 2 diabeteksen (T2D) ehkäisyyn keskittyvä hanke, jonka keväällä 2020 valmistuneesta yhteiskunnallisen hyödyn kansallisesta mallinnuksesta vastasi Itä-Suomen yliopiston professori Janne Martikaisen johtama tutkimusryhmä.

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus vastaa hankkeen suunnittelusta

– T2D-ehkäisyhankkeen valmisteluprosessi on ollut koronan seurauksena oikeastaan kokonaan pysähdyksissä keväästä 2020 lähtien. Kunnilla ei ole ymmärrettävästi ollut mahdollisuuksia työstää kanssamme kansallisen mallinnuksen pohjalta tarkempia kunta- ja/tai aluekohtaisia versioita, jotka ovat lähtökohtana käytännön toiminnalle. Nyt ajattelemme kuitenkin olevan mahdollista käynnistää kuntakohtainen työskentely uudestaan, kertoo hankkeen tilanteesta vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen johtaja Mika Pyykkö.

– Toivomme tyypin 2 diabeteksesta ja itse asiassa samalla oikeastaan kaikkien tarttumattomien tautien ehkäisystä kiinnostuneiden kuntien ottavan yhteyttä Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskukseen kesäkuun loppuun mennessä. Näin osaamme varautua ja sopia kuntien kanssa mallinnusprosessin käynnistämisestä heti kesälomakauden jälkeen, Pyykkö kertoo.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimilla merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen säästöpotentiaali

– Tyypin 2 diabeteksen (T2D) riskiryhmään kuuluu Suomessa 40–80-vuotiaista 700 000 henkilöä. Odotetut elinaikaiset T2D-liitännäiset yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat nykyarvossa lähes 9 miljardia euroa. Elintapainterventioiden avulla kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää miljardilla, jopa kahdella miljardilla eurolla. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimet mahdollistavat siten merkittävän kansanterveydellisen ja -taloudellisen säästöpotentiaalin. Samalla puhumme luonnollisesti yksilötasolla lisääntyneestä terveydestä ja hyvinvoinnista, kertoo professori Janne Martikainen.

– Samanaikaisesti väestötasolla voitaisiin tuottaa 73 000–146 000 laatupainotettua lisäelinvuotta, kun T2D ja siihen liittyvien liitännäissairauksien ilmaantuvuutta saataisiin vähennettyä. Yksilötasolla odotettu kokonaiskustannus on nykyarvossa keskimäärin 13 500 euroa ja vastaavasti saavutettavissa oleva säästöpotentiaali 1 600–3 200 euroa.
– Herkkyysanalyysien tulosten perusteella elintapainterventioihin sijoitetut kustannukset on mahdollista saada takaisin 3–12 vuodessa, riippuen intervention oletetusta kustannuksesta, vaikuttavuudesta ja lähtötilanteen T2D-riskistä, Martikainen painottaa.

Yhteiskunnan näkökulmasta kustannussäästöjä voidaan saavuttaa kohdistamalla ehkäisytoimia erityisesti työikäiseen kohonneessa riskissä olevaan väestöön, mutta elintapainterventioiden kohdentaminen iäkkäämmille ikäryhmille tuottaa väestötasolla suhteellisesti enemmän laatupainotettuja lisäelinvuosia.

Mikä on vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus?

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen toiminta käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä tammikuussa 2020. Osaamiskeskus tukee koko julkista sektoria vaikutusten hankinnassa esimerkiksi SIB-mallia hyödyntäen ja erityisesti ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan näkökulmasta.

Lisätiedot:
johtaja Mika Pyykkö, TEM, Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, p. 0400 841 662
professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2600 (tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn säästöpotentiaalin mallintaminen)