Pk-yrityksiltä kysyttiin työllisyysnäkymistä ja maahanmuuttajien rekrytoinneista

Pk-yritysten odotukset suhdannekehityksen ja liikevaihdon osalta ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan. Myös arvio henkilöstömäärän kehityksestä on aikaisempaa positiivisempi. Vielä ollaan kuitenkin kaukana vuosien 2010-2011 myönteisistä odotuksista.

Nämä tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön raportista "Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot". Raportissa kuvataan pk-yritysten suhdannenäkymiä työllisyyden näkökulmasta, ja sitä varten kysyttiin myös yritysten toteuttamista maahanmuuttajien rekrytoinneista ja niihin liittyvistä haasteista. Barometrin aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2015/2016. Kyselyn kohderyhmänä oli 6 000 pk-yritystä.

 

Yritykset näkevät suhdannetilanteen olevan parempi kuin muutamaan vuoteen. Vastaajista 35 prosenttia pitää suhdannetilannetta oman yrityksensä kannalta parempana kuin vuosi sitten. Henkilöstön määrän odottavat kasvavan seuraavan vuoden aikana erityisesti suurimmat, 50-250 henkilön pk-yritykset. Näistä 41 prosenttia odottaa henkilöstönsä kasvavan. Keskimääräistä enemmän henkilöstön kasvua odottavat myös voimakkaasti kasvuhakuiset ja nuoret yritykset.

Pk-yritysten työpanosten sopeuttamisen käytetyimmät keinot ovat työaikajärjestelyt, lomautukset ja irtisanomiset, tässä järjestyksessä. Näistä työaikajärjestelyt ovat selkeästi muita keinoja käytetympiä. Poikkeuksen muodostavat suurimmat pk-yritykset, joissa lomautuksia ja irtisanomisia on enemmän kuin työaikajärjestelyjä. Kaikkein pienimmissä, eli alle 5 henkilön yrityksissä, sopeuttamiskeinoista palkan ja muiden työvoimakustannusten alentaminen on yleisempää kuin suurissa pk-yrityksissä.

Merkittävimpänä työllistämisen esteenä pidetään palkan sivukuluja. Parantuneista suhdannenäkymistä huolimatta kysynnän riittämättömyys oli toiseksi merkittävin työllistämisen este, ja melkein yhtä usein mainittiin, että ei ole tarvetta työllistää. Työlainsäädäntöön liittyen kaikkein pienimmissä yrityksissä korostui osa-aikaisen työntekijän palkkaamisen vaikeus. Kasvuhakuisissa yrityksissä puolestaan työvoiman saatavuus oli suurempi työllistymisen este kuin muissa yrityksissä.

Pk-yrityksiltä kysyttiin myös Suomessa olevien maahanmuuttajien rekrytoinnista. Vastanneista 11 prosenttia kertoi rekrytoineensa maahanmuuttajia. Suhteellisesti eniten heitä on palkattu henkilöstömäärältään suuriin ja kasvuhakuisiin yrityksiin. Toimialoista eniten rekrytointeja on tehty teollisuuteen (22 % yrityksistä). Maahanmuuttajia rekrytoineiden osuus kasvaa voimakkaasti yrityksen koon kasvaessa. Yrityksistä, jotka työllistävät 50-250 henkilöä, maahanmuuttajia oli rekrytoinut 46 prosenttia. Rekrytointeja tehneiden yritysten osuus oli sitä korkeampi, mitä enemmän yritys suuntautui kasvuun.

 

Maahanmuuttajan rekrytoinnin esteeksi kyselyssä mainittiin huono menestys rekrytointiprosessissa (8 % vastaajista), puutteet kielitaidossa (5 %), puutteet osaamisessa ja koulutuksessa (3 %), kulttuurierot (1 %) ja asiakkaiden toiveet (1 %).

 

TEM:n erillisraportti Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot (TEM oppaat ja muut julkaisut 2/2016) on verkossa osoitteessa: http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem_oppaat_ja_muut_julkaisut

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo, TEM, puh. 029 504 8084

erikoissuunnittelija Tallamaria Maunu, TEM, puh. 029 504 7180

kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, TEM, puh. 050 040 5459 (TEM Toimialapalvelu)