Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Päästöoikeuden alueellinen lattiahinta voisi vaikuttaa polttoainevalintoihin, sähkön tuotantomääriin sekä tuonnin ja viennin taseeseen

Päästöoikeuksien hintataso EU:n päästökaupassa on vaihdellut merkittävästi järjestelmän käyttöönotosta lähtien, mikä voi vaikuttaa järjestelmän ohjausvaikutukseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Päästöoikeuksien lattiahintaa on ehdotettu keinoksi varmistaa päästökaupan ohjausvaikutus kaikissa markkinatilanteissa. Esillä on ollut mahdollisuus ottaa lattiahinta käyttöön paikallisesti, esimerkiksi Pohjoismaissa taikka Pohjoismaissa ja Baltian maissa.

Pöyry Management Consulting Oy selvitti alueellisen päästöoikeuksien lattiahinnan vaikutuksia sähköntuotannolle ja kaukolämpösektorille.

Lattiahinta voidaan asettaa esimerkiksi maakohtaisesti, alueellisesti tai koko EU:n laajuisesti. Lattiahinta voi koskea vain rajattuja sektoreita, kuten esimerkiksi sähköntuotantoa, tai kaikkia päästökaupan sektoreita.

Selvityksen perusteella sähköntuotannolle sovellettava päästöoikeuden lattiahinta voi joissain tilanteissa lisätä päästöttömien polttoaineiden käyttöä, mutta myös vähentää sähkön kokonaistuotantoa lattiahintaa soveltavalla alueella. Pohjoismaisen lattiahinnan tapauksessa vaikutus jää kuitenkin kohtuulliseksi, myös sähkön markkinahinnan osalta.

Vaikutuksia arvioitiin mallintamalla ja esimerkein

Selvityksessä tarkastellaan vain pohjoismaista tai Pohjoismaissa ja Baltiassa sovellettavan lattiahinnan vaikutuksia sähkömarkkinoilla ja kaukolämpösektorilla. Tarkastelun lähtökohtana oli arvioida tilannetta, jossa päästöoikeuden markkinahinta laskisi jälleen alhaiselle tasolle, mutta alueellisesti olisi asetettu lattiahinta takaamaan päästökaupan ohjausvaikutus.

Sähkömarkkinoiden osalta selvitys kuvaa lattiahinnan vaikutuksia sähkömarkkinoihin sähkön tuotannon, viennin, päästöjen ja tukkumarkkinahinnan kannalta. Analyysi perustuu sähkömarkkinoiden mallinnukseen Pöyryn sähkömarkkinamallilla.

Kaukolämpösektorin osalta selvityksessä on arvioitu esimerkkiverkkojen avulla lattiahinnan vaikutuksia polttoainevalintoihin ja laitosten ajojärjestyksiin Suomessa. Lisäksi on arvioitu kvalitatiivisesti vaikutusten mahdollista laajuutta muissa tarkastelumaissa.

Mikäli päästöoikeuden lattiahinta on vallitsevaa päästöoikeuden markkinahintaa korkeampi, lattiahinta nostaa päästöjä tuottavan tuotannon kustannustasoa suhteessa päästöoikeuden markkinahinnan mukaiseen kustannustasoon. Tällä voi olla vaikutuksia energian hintatasoon sekä tuotantoon sähkömarkkinoilla ja kaukolämpösektorilla.

Lattiahinnasta vaikutuksia sähkömarkkinoille

Jos lattiahinta asetetaan vain Pohjoismaiden ja Baltian tasolla, olisi fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuva sähköntuotanto Pohjoismaissa ja Baltiassa vähemmän kannattavaa kuin vastaava tuotanto muualla Euroopassa. Tällöin päästöjä tuottava tuotanto Pohjoismaiden ja Baltian alueella vähenisi korvautuen mahdollisesti tuotannolla muualla Euroopassa, mikäli tuotanto- ja siirtokapasiteettia on riittävästi käytettävissä.

Selvityksen perusteella lattiahinnan vaikutukset sähköntuotantoon Norjassa ja Ruotsissa olivat vähäiset, sillä sähköntuotanto perustuu näissä maissa jo nyt vahvasti uusiutuviin energialähteisiin. Sen sijaan Suomessa ja Tanskassa erityisesti hiileen ja turpeeseen perustuva tuotanto vähenisi. Vastaavasti Baltian maissa vaikutukset sähköntuotantoon Liettuassa ja Latviassa olivat vähäiset, kun taas Virossa erityisesti palavaan kiveen perustuva tuotanto voisi vähentyä.

Sähkömarkkinamallinnuksen perusteella Pohjoismaissa ja Baltiassa vähentynyt sähköntuotanto korvautuisi erityisesti maakaasuun perustuvalla tuotannolla Länsi- ja Keski-Euroopassa. Kokonaisuudessaan päästöt sähköntuotannossa voisivat kuitenkin laskea, sillä korvaava tuotanto olisi vähempi päästöistä. Tässä ei kuitenkaan ole huomioitu lattiahinnan vaikutuksia päästöoikeuden hintaan ja vapautuvien päästöoikeuksien käyttöä muilla sektoreilla, mikäli ne eivät poistu järjestelmästä esim. MSR:n vaikutuksesta.

Vaikutukset sähkön markkinahintaan ovat mallinnuksen perusteella kohtuullisen pienet, mikäli lattiahinta olisi käytössä vain Pohjoismaissa. Sen sijaan Pohjoismaiden ja Baltian lattiahinnalla olisi suurempi vaikutus sähkön markkinahintaan.

Lattiahinta vaikuttaa myös kaukolämpösektorilla

Kaukolämpösektorilla fossiilisia polttoaineita ja turvetta käytetään Suomessa monissa kaukolämpöverkoissa sekä perus- että huippukuormatuotannossa. Selvityksen perusteella lattiahinta voisi vaikuttaa erityisesti turpeen käyttöön kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämpösektorilla lattiahinnan mahdollisia vaikutuksia Suomessa rajoittavat mahdollisesti kuitenkin jo nykyinen korkea fossiilisten polttoaineiden verotus sekä kivihiilen käytön kielto energiantuotannossa vuoteen 2029 mennessä, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilman lattiahinnan käyttöönottoakin.

Lattiahintaan liittyy epävarmuuksia

Lyhyen aikavälin polttoaine- ja tuotantomuutosten lisäksi päästöoikeuden lattiahinta tuo myös pitkän aikavälin varmuutta hintatasosta vähentäen investointeihin liittyviä riskejä. Tätä vaikutusta investointeihin ei ole tässä selvityksessä tarkasteltu tarkemmin, sillä selvityksen tavoitteena oli arvioida erityisesti lyhyemmän aikavälin muutoksia.

Selvityksessä ei myöskään ole arvioitu vaikutuksia, mikäli lattiahintaa sovellettaisiin päästökaupassa myös muille sektoreille sähkön tuotannon ja kaukolämpösektorin lisäksi. Teollisuuden päästöille sovellettava alueellinen lattiahinta voisi lisätä hiilivuodon riskiä teollisuudessa myös Euroopan maiden välillä. 

Päästöoikeuden lattiahinta on tällä hetkellä käytössä EU:n päästökauppa-alueella vain Isossa-Britanniassa, jossa sitä sovelletaan sähkön tuotantoon. Lattiahintaa esitetään käyttöön otettavaksi myös Hollannissa, ja useat muut maat ovat myös harkinneet sen tarvetta.

Selvitys on toteutettu osana Pöyry Management Consulting Oy:n toteuttamaa hanketta ”Päästö-kaupan hiilivuotoriskiä torjuvien toimien vaikutukset”. Hanke on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. 

Lisätiedot: Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy, p. 040 754 4922, jenni.patronen(at)poyry.com sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Paloneva, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7063, mikko.paloneva(at)tem.fi, p. 029 504 7063