Hallitus linjasi energian hintojen nousun täsmäkompensaatiotoimista

Energian hinnat ovat nousseet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana Suomessa ja laajasti muualla Euroopassa. Suomessa energiahinnat ovat nousseet vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, mutta silti merkittävästi. Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.

Energiahintojen kansainvälisen nousun taustalla on useita eri syitä. Energiatuotteisiin kohdistuva kysyntä on kasvanut kokonaiskysynnän elpyessä, kun koronakriisin pahin vaihe on hellittänyt. Samaan aikaan energian tuotanto kärsii yhä jossain määrin koronakriisin alkuvaiheessa tapahtuneesta tuotantokapasiteetin pienenemisestä. Myös sääolosuhteet ja epävakaa geopoliittinen tilanne ovat vaikuttaneet energian hintojen nousuun.

Polttonesteiden kuluttajahintojen vaihteluihin vaikuttavat etenkin raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen vaihtelut. Koronakriisin alkaessa polttoaineiden hinnat alenivat, kun kysyntä laski. Kysynnän lisääntyessä raakaöljyn hinta on noussut voimakkaasti. Tuotannon kasvun kuitenkin odotetaan vähitellen vähentävän korotuspaineita. 

Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Toimet sisältävät sekä lyhyen aikavälin että pidemmän aikavälin toimia.

Sähkön osalta hallitus on tehnyt jo aikaisemmin toimia. Vuoden 2021 alusta teollisuuden, konesalien ja maatalouden sähkövero alennettiin EU:n minimitasolle. Tämän vuoden aikana alempaa sähköveroa laajennetaan koskemaan tiettyjä lämpöpumppuja, sähkökattiloita sekä suurempaan joukkoa konesaleja. Kuluttajien tilannetta sähkömarkkinoilla on puolestaan parantanut se, että sähkön siirtohintojen kehitykseen on puututtu. Sähkönsiirtomaksuja voidaan periä asiakkailta vuonna 2022 noin 370 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020.

Työmatkavähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräajaksi

Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2022 säätämällä sen määräksi 0,30 e/km (aiemmin 0,25e/km).  

Muutokset matkakuluvähennyksessä vaikuttavat noin 570 000 verovelvollisen verotukseen. Ne pienentävät staattisesti arvioituna vuoden 2022 tasossa verotuloja yhteensä noin 142 miljoonalla eurolla. 

Lisäksi selvitetään liityntäpysäköinnin kustannusten vähennyskelpoisuutta kodin ja työpaikan välisten matkojen osalta.

Maatalouden tuotantorakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta määräajaksi

Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisena toimena vuoden 2022 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Hallitus käynnistää asiasta keskustelun Euroopan komission kanssa. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Mikäli EU-lainsäädäntö ei salli toimea, osana lisätalousarviovalmistelua maataloudelle myönnetään energiakriisin aiheuttamiin kustannuksiin tukea muiden instrumenttien kautta.

Lisäksi hallitus valmistelee toimenpiteitä maatalouden tulo- ja kannattavuuskehityksen parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, elintarvikeketjun toiminnan tasapainottamiseksi sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. 

Lainatakausmalli kotitalouksien ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi 

Valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö valmistelevat yhteistyössä valtion lainatakausmallia yksityisille kotitalouksille sekä mallia valtion täytetakaukseksi asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi. 

Tavoitteena on, että uusi takausmalli kohdentuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Takausmalli voisi kohdentua myös kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen konversioihin ja hankintoihin. 

Mahdolliset investointikohteet tarkentuvat valmistelun kuluessa. Valmistelussa huomioidaan lainsäädännön reunaehdot, muut ohjauskeinot ja valtion riskienhallinta. 

Ammattidieseljärjestelmää lähdetään valmistelemaan

Ammattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Valmistelun kuluessa arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Valmistelussa huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet. 

Tulo- ja alueperusteinen kohdennettu tukijärjestelmä kotitalouksille 

Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden asiaan liittyvien ministeriöiden kanssa kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä tukimallin, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin. 

Valmistelun tavoitteena on luoda tukimalli, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperusteisesti. Lisäksi selvitetään, voidaanko malliin luoda myös elementti, jossa markkinahintojen äkillinen nousu mahdollistaisi automaattisen tulotuen maksamisen kotitalouksille.

Energian hinnan nousu huomioidaan toimeentulotuessa

Hallitus antaa suosituksen, että energian (ml. sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Suosituksen tavoitteena on lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.

Sähkösopimuksiin tiedonantovelvollisuus

Hallitus valmistelee sähkömarkkinalakiin muutoksia, jotka helpottavat kuluttajan asemaa energiahintakriisissä. Tarkoituksena on lisätä tietoa dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimuksista eli niin sanotuista spot-sopimuksista. 

Jatkossa sähkön loppukäyttäjältä vaadittaisiin nimenomaista suostumusta spot-sopimuksen tekemiseen. Myyjän olisi lisäksi annettava dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimusta tarjotessaan loppukäyttäjälle tiedot niin sopimuksen mahdollisuuksista, kustannuksista kuin riskeistäkin.

Lisätietoja:
Valtiovarainministerin erityisavustaja Silja Silvasti, puh. 041 515 2233, silja.silvasti(at)gov.fi
Valtiovarainministerin erityisavustaja Ann-Mari Kemell, puh. 050 308 3188, ann-mari.kemell(at)gov.fi